Löydy verkosta
Myy enemmän
Kehity‍ tiedolla

Kategoria: Sosiaalinen media

Digitaalinen ostopolku 30 päivässä – 5 askelta muuttaa kiinnostus kaupaksi

Posted on by Venla Kärki

Miksi osa yrityksistä saa asiakkaat ostamaan verkosta ja toiset eivät? Ostopäätös verkossa ei synny sattumalta, vaan asiakas kulkee digitaaliseksi ostopoluksi kutsutun matkan. Yritys, joka hallitsee tämän reitin, muuttaa kiinnostuksen myynniksi ja myynnin pitkäaikaisiksi asiakkuuksiksi. Tässä oppaassa näytän, miten rakennat oman digitaalisen ostopolkusi selkokielellä ja optimoit sen kuntoon 30 päivässä.

Tässä artikkelissa käydään alussa läpi sekä perinteisen että digitaalisen ostopolun määritelmiä. Perusasiat ovat sinulle jo tuttuja, voit skipata sisällysluettelosta suoraan artikkelin pihviin.

Sisällysluettelo:

  1. Mikä on ostopolku?
  2. Mikä on asiakkaan ostopolku?
  3. Asiakkaan näkökulma: tarpeesta päätökseen B2B vs. B2C
  4. Ongelmalähtöinen digitaalinen ostopolku
  5. Digitaalinen ostopolku 30 päivässä: 5-askelta kiinnostuksesta kaupaksi
  6. Usein kysyttyä digitaalisesta ostopolusta

01. Mikä on ostopolku?

Ostopolku tarkoittaa asiakkaan kulkemaa reittiä tarpeen heräämisestä varsinaiseen ostoon. Se ei ole yksittäinen hetki, vaan prosessi, joka voi kestää minuuteista kuukausiin riippuen tuotteesta, palvelusta ja päätöksenteosta.

Ostopolkuun voidaan vaikuttaa erilaisin keinoin, kuten sisällöntuotannolla ja oston suoraviivaistamisella. Lisäksi siihen vaikuttaa myytävän tuotteen tai palvelun selkeys ja hyötyjen korostaminen.

Hyvin suunniteltu ostopolku toimii kuin kartta: se ohjaa asiakasta eteenpäin askel askeleelta, kunnes hän tekee päätöksen. Yrityksen näkökulmasta se on työkalu, jolla kiinnostus voidaan muuttaa kaupaksi ja satunnainen ostaja pitkäaikaiseksi asiakkaaksi.

Nykyään suurin osa tästä matkasta kulkee digitaalisissa kanavissa, jolloin puhutaan digitaalisesta ostopolusta.: Digitaalinen ostopolku, sen määritelmä ja merkitys yrityksille

Yritykselle digitaalisen ostopolun ymmärtäminen on kriittistä. Kun tiedät, mitä potentiaalinen asiakas ajattelee ja tekee eri vaiheissa, pystyt tarjoamaan oikeaa tietoa oikealla hetkellä. Tämä lisää luottamusta, kasvattaa konversioita (osto, oppaan lataaminen, yhteydenotto jne.) ja vähentää riskiä, että asiakas valitsee kilpailijan.

Digitaalinen ostopolku on asiakkaan verkossa kulkema reitti: hakukoneet, some, uutiskirjeet, verkkosivut ja lopulta ostopäätös. Yritykselle se on kartta, jonka avulla markkinointi, myynti ja asiakaspalvelu voidaan sovittaa yhteen.

Kun jokainen kosketuspiste tukee toisiaan, asiakas kokee etenemisen selkeänä ja ostaminen helpottuu. Sinisen Härän oma Löydy Myy Kehity -metodi keskittyy vastaamaan. juuri ostopolun eri vaiheisiin.

Lue lisää Löydy Myy Kehity -metodista:

Härkävinkki: Piirrä oma ostopolkusi ja arvioi, missä asiakas kohtaa yrityksesi, mitä hän tekee seuraavaksi ja missä vaiheessa hän usein poistuu. Näin löydät kehityskohteet nopeasti.

02. Mikä on asiakkaan ostopolku?

Asiakkaan ostopolku kuvaa matkaa hänen omasta näkökulmastaan: mitä hän kokee, ajattelee ja tekee siirtyessään tarpeen tunnistamisesta ostopäätökseen. Kyse ei ole vain loogisista valinnoista, vaan myös tunteista, mielikuvista ja luottamuksesta, jotka vaikuttavat ratkaisevasti lopputulokseen.  

Kun yritys rakentaa ostopolun taitavasti, asiakas ei välttämättä edes huomaa olevansa matkalla kohti ostopäätöstä. Yrityksen tehtävänä on auttaa asiakasta tunnistamaan ongelmansa ja löytämään ratkaisu siihen mahdollisimman helposti.  

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pullonkaulojen poistamista, mikä säästää asiakkaalta aikaa ja rahaa. Samalla auttaminen rakentaa luottamusta: kun ongelma seuraavan kerran ilmenee, asiakas kääntyy todennäköisimmin sen yrityksen puoleen, joka on jo aiemmin ollut avuksi. 

03. Asiakkaan näkökulma: tarpeesta päätökseen – B2B vs. B2C 

B2B ja B2C -asiakkaat käyttäytyvät eri tavoin siksi myös ostopolku eroaa merkittävästi.

B2C-puolella polku voi olla hyvin arkinen: asiakas huomaa tarpeen, etsii vaihtoehtoja ja tilaa tuotteen nopeasti. Päätös on usein tunneperäinen tai käytännön ohjaama.  

B2B-ympäristössä asiakkaan ostopolku on monimutkaisempi ja voi kestää joskus kuukausia tai vuosia. Yhden henkilön sijasta mukana on yleensä useita päätöksentekijöitä, kuten esimerkiksi:  

  • Palvelun tai tuotteen käyttäjät, jotka painottavat helppoutta ja käyttöominaisuuksia 
  • Keskijohto, joka on vastuussa työntekijöiden sujuvasta arjesta ja heidän toiveistaan 
  • Yrityksen ylin johto, mitä strategista hyötyä hankinnasta voidaan saada 
     

Yrityksen on vastattava eri päätöksentekijöiden ostomotiiveihin tai riski kaupan menettämisestä kasvaa. Kun näet asiakkaan polun hänen silminään ja poistat epävarmuudet, ohjaat päätöstä eteenpäin. Verkossa tämä matka on digitaalinen ostopolku, jonka optimointi usein ratkaisee, syntyykö kauppa vai ei. 

04. Ongelmalähtöinen digitaalinen ostopolku 

Ongelmalähtöisyyden tavoitteena on tehdä asiakkaalle näkyväksi haaste, jota hän ei välttämättä ole vielä tiedostanut, ja näyttää, että siihen on olemassa ratkaisu. Useimmat asiakkaat eivät ole heti valmiita ostamaan, vaan kulkevat digitaalista ostopolkua vaiheittain: 

  • 60 %: “No jopas, enpä ole ennen edes pysähtynyt miettimään tätä.” 
  • 20 %: “Kuulostaa tutulta, mutten tiedä liittyykö tämä minuun.” 
  • 15 %: “Tämä taitaa koskea minua. Mitä minun pitäisi tehdä?” 
  • 5 %: “Asia täytyy ratkaista, Googlaanpa ‘paras ratkaisu ongelmaani’.” 

Liian monesti markkinoinnissa keskitytään vain viimeiseen ryhmään. Etenkin B2B-markkinoinnissa luottamusta kannattaa rakentaa jo varhaisissa vaiheissa, jolloin asiakas vasta tunnistaa ongelmaa. Näin viestisi erottuu ja myyntiargumenttisi osuvat paremmin oikeaan kohderyhmään. 

Jos yrityksesi pystyy vastaamaan asiakkaan tarpeisiin jokaisessa ostopolun vaiheessa, mahdollisuutesi myydä kasvavat huomattavasti. Kun teet ongelman näkyväksi ja tarjoat siihen ratkaisuja, vahvistat samalla asemaasi luotettavana asiantuntijana.

05. Digitaalinen ostopolku 30 päivässä: 5 askelta kiinnostuksesta kaupaksi

Näin rakennat digitaalisen ostopolun, joka vastaa jokaiseen ostopolun vaiheeseen ja johtaa lopulta myyntiin. Lisäksi 5 keinoa voit soveltaa jatkuvan kehityksen malliksi.

Askel 1 – Tunnista asiakkaan ostotarve

Ostopolku alkaa tarpeesta, joka usein kumpuaa asiakkaan ongelmasta. Markkinoijan on tunnistettava asiakkaan kipupiste ja ymmärtääkö asiakas itse ongelman ja sen vaikutukset.

B2C-puolella tarve voi olla nopea impulssi, joka liittyy esimerkiksi välittömään tarpeeseen tai statuksen kohottamiseen.

B2B:ssä taustalla voi olla laajempi liiketoiminnan ongelma, jonka ratkaisu vaatii useamman päätöksentekijän hyväksynnän.

Kun yritys tunnistaa ostotarpeen tai ongelman ajoissa ja osaa sanoittaa sen asiakkaalle, se saa etulyöntiaseman kilpailijoihin nähden. Tekemällä ongelman näkyväksi, voit tavoittaa 60 % potentiaalisen asiakkaan, mutta ongelmasta autuaan tietämättömän massan.

Härkävinkki: Jos asiakas ei vielä tiedä ongelmaansa, tee kampanja, joka tekee haasteen näkyväksi ja esittele siihen ratkaisusi.

Askel 2 – Huomioi ostopolun vaiheet

Ostopolku etenee vaiheittain: tietoisuus, harkinta ja päätös. Jokaisessa vaiheessa asiakkaalla on erilaisia kysymyksiä ja motiiveja. Yrityksen tehtävä on tarjota sisältöjä, jotka vastaavat juuri siihen hetkeen.

Tietoisuusvaiheessa asiakas kaipaa tietoa ongelmasta ja sen seurauksista.

Harkintavaiheessa hän vertailee vaihtoehtoja ja haluaa nähdä todisteita.

Päätösvaiheessa ratkaisevaa on helppo ja riskitön ostaminen.

Härkävinkki: Laadi sisältökartta, jossa jokaiselle vaiheelle on oma sisältötyyppinsä: blogi tai opas tietoisuuteen, referenssit harkintaan ja tarjouslaskuri päätösvaiheeseen.

Askel 3 – Rakenna ja luo digitaalinen ostopolku käytännössä

Digitaalinen ostopolku ei ole lineaarinen. Asiakas voi liikkua Googlen, somen, verkkosivujen ja uutiskirjeiden välillä edestakaisin.

Yrityksen tehtävä on rakentaa polku, joka tuntuu asiakkaasta yhtenäiseltä. Tämä edellyttää, että kanavat, viestit ja myynnin kohtaamiset tukevat toisiaan.

Härkävinkki: Testaa itse asiakkaan matkaa: klikkaa mainoksesta sivulle, tilaa uutiskirje ja keskustele chatbotin kanssa. Jos polku tuntuu katkonaiselta, asiakkaastakin tuntuu samalta.

Askel 4 – Hyödynnä dataa ja automaatiota

Digitaalinen ostopolku ei ole koskaan valmis, vaan sitä pitää mitata ja kehittää jatkuvasti. Analytiikka kertoo, mitä sisältöjä asiakkaat kuluttavat ja missä kohtaa he putoavat pois. Näiden tietojen pohjalta voit optimoida yleisöäsi kiinnostavia sisältöjä ja luoda lisää vastaavia sekä täydentäviä sisältöjä.

Markkinoinnin automaatioiden avulla digitaalinen ostopolku pysyy yhtenäisenä: voit kartoittaa liidien kiinnostuksen kohteita ja tarjoilla heille sopivaa sisältöä oikeaan aikaan. Lisäksi automaatio voi lähettää myyntiviestin juuri silloin, kun liidi on tarpeeksi kuuma.

Härkävinkki: Aloita pienestä lähettämällä automaattinen sähköpostiviesti, joka lähtee asiakkaalle 24 tunnin kuluttua oppaan lataamisesta. Viestistä voit ohjata opasta tukevaan sisältöön ja antaa mahdollisuuden ottaa yhteyttä. Näin luot jatkumon ilman lisävaivaa.

Askel 5 – Toimintamalli: Digitaalinen ostopolku 30 päivässä

Digitaalisen ostopolun rakentaminen onnistuu jo kuukaudessa, kun etenet systemaattisesti:

  • Viikko 1: kartoita tarpeet ja ostotavat
  • Viikko 2: rakenna sisällöt ja kanavat
  • Viikko 3: ota käyttöön automaatio ja konversiopolut
  • Viikko 4: mittaa, testaa ja optimoi

Kuukaudessa syntyy toimiva runko, jota voit kehittää jatkuvasti.

Härkävinkki: Älä yritä täydellisyyttä heti, vaan ota käyttöön yksi sisältö, yksi automaatio ja yksi mittari per viikko. Kuukauden lopussa sinulla on toimiva kokonaisuus, jota voit kasvattaa ja kehittää.

06. Usein kysyttyä digitaalisesta ostopolusta

Mitä ostotarve tarkoittaa digitaalisella ostopolulla?
Ostotarve syntyy, kun asiakas huomaa ongelman tai halun ja lähtee etsimään ratkaisua. Digitaalisessa ympäristössä tämä näkyy esimerkiksi Googlen hakuna tai verkkosivun ensivierailuna.

Miten rakennan digitaalisen ostopolun kansainvälisille markkinoille?
Käytä samoja perusperiaatteita kuin kotimarkkinoilla, mutta huomioi kieli, kulttuuri ja termit. Ostopolku englanniksi on customer journey ja digital buying journey.

Kuinka kauan digitaalisen ostopolun rakentaminen kestää?
Perusrunko syntyy jopa 30 päivässä, mutta ostopolku ei ole koskaan valmis. Sitä pitää kehittää jatkuvasti asiakastiedon ja datan avulla.

Mikä ero on digitaalisella ostopolulla ja myyntifunnelilla?
Myyntifunneli kuvaa yrityksen näkökulmasta asiakasjoukon kapenemista kohti päätöstä. Digitaalinen ostopolku taas kuvaa asiakkaan kokemusta ja etenemistä eri vaiheiden läpi.

Mikä ero on ostoprosessin, ostopolun ja digitaalisen ostopolun välillä?
Ostoprosessi = yrityksen näkökulma asiakkaan päätöksentekoon (vaiheet, tarjouspyynnöt, vertailut).
Ostopolku = asiakkaan kulkema matka tarpeen heräämisestä ostoon.
Digitaalinen ostopolku = tämä sama matka digitaalisissa kanavissa, kuten hakukoneissa, somessa ja verkkosivuilla.

Ostopolku on osa pitkäjänteistä markkinointia, joka vaatii kärsivällisyyttä. Markkinointikoneisto ei käynnisty hetkessä, ja brändin rakentaminen vie aikaa. Kun jaksat panostaa systemaattisesti ja johdonmukaisesti, tulokset kasvavat näkyviksi ja kestäviksi.

Haluatko valmiin markkinointisuunnitelman pohjan, joka ohjaa asiakasta sujuvasti ostopolulla? Lataa se maksutta!

Markkinointisuunnitelman lataus

Lataamalla aineiston liityt samalla postituslistallemme, jotta voimme toimittaa aineiston sinulle. Pääset listalta pois helposti koska tahansa.

Sosiaalinen media hakukoneena – Näin parannat löydettävyyttä somessa

Posted on by Janni

Kun puhutaan hakukoneista, ensimmäisenä tulee mieleen Google. Nyt Googlen rinnalle on noussut haastaja, sosiaalinen media.

Nyt jo yli 55 % verkkokäyttäjistä (DataReportal, 2024) käyttää sosiaalista mediaa tuotearvosteluiden, palveluiden ja ostopäätöksiin liittyvän tiedon etsimiseen. Etenkin nuoremmat sukupolvet ovat tässä edelläkävijöitä.

Lukujen valossa voidaan sanoa, että Z-sukupolven edustajat käyttävät TikTokia ja Instagramia pääasiallisina kanavinaan etsiessään tuotteita, ideoita ja suosituksia.

TikTokin eduksi luetaan äärettömän nopeasti mukautuva algoritmi. Se tarkoittaa, että hakutulokset ovat erittäin personoituja ja tarjoavat sisältöä, joka resonoi juuri tämän nimenomaisen käyttäjän tarpeisiin.

Instagram ja Pinterest toimivat puolestaan enemmän visuaalisena hakukoneena. Käyttäjät etsivät inspiraatiota muodista, sisustuksesta, ravintoloista, matkakohteista ja resepteistä. Hashtagit auttavat löytämään halutun sisällön helposti. Milleniaalit turvautuvatkin Pinterestiin ostopolun alkuvaiheessa.

LinkedIn on tärkeä kanava haettaessa ammatillista tietoa. Vaikka sitä ei mielletä hakukoneeksi, on se yrityksille olennainen kanava brändin vahvistamisen ja asiantuntijuuden esiintuomiseen.

Myös Facebookilla on roolinsa hakukoneena, tosin sen hakutoiminto ei ole yhtä suosittu kuin muilla alustoilla. Facebookia käytetään erityisesti paikallisten tapahtumien, yritysten ja palveluiden etsimiseen.

Miten yritykset sitten voivat hyödyntää markkinointikanaviaan hakukoneina?

Verkkosivuston hakukoneoptimoinnin lisäksi sosiaalisen median optimointi on vähintään yhtä tärkeää. Se toimii samalla periaatteella kuin perinteinen hakukoneoptimointi (SEO), mutta siinä keskitytään sosiaalisten kanavien sisäisiin toimintoihin ja algoritmeihin.

Näin optimoit sosiaalisen median sisällöt löydettävyyttä varten

Julkaistessasi sosiaalisen median sisältöjä, tee näin:

  • Jokaisessa julkaisussa tulisi käyttää relevantteja hashtageja, jotka liittyvät yrityksesi toimialaan, tuotteisiin tai kampanjoihin
  • Hyödynnä sekä suosittuja että tarkemmin kohdennettuja hashtageja – näin varmistat, että sisältösi näkyy mahdollisimman laajalle yleisölle (älä kuitenkaan innostu liiallisesta hashtag-tulvasta, sillä se taas voi vaikuttaa negatiivisesti sisältösi hakuihin)
  • Hyödynnä perinteistä avainsanatutkimusta somen puolella, jotta tiedät mitä ostajapersoonat hakevat.
  • Käytä avainsanoja julkaisuteksteissä, profiilikuvauksissa ja kuvateksteissä. Tämä auttaa alustan algoritmia tunnistamaan, mistä yrityksesi sisällössä on kyse ja näyttämään sen hakutuloksissa.
  • Varmista, että sosiaalisen median tilien visuaalisuus on brändinne mukainen. Visuaalinen ilme kuten värit ja grafiikat heijastavat brändiäsi ja ovat helposti tunnistettavissa.
  • Johdonmukaisuus luo vahvemman brändikokemuksen ja tekee sisällöstäsi mieleenpainuvamman.

Muista, että sosiaalisen median optimointi ei ole kertaluonteinen toimenpide vaan jatkuva prosessi. Yritykset, jotka panostavat sosiaalisten medioiden sisältöjen optimointiin, on parhaat mahdollisuudet tavoittaa omia asiakkaitaan somen puolelta.

Kuinka lähdet optimoimaan sosiaalisen median sisältöjen löydettävyyttä?

Some-sisältöjen löydettävyyden optimointi sisältyy Löydy verkosta -palveluihimme, joihin voit tutustua täältä.

Löydy verkosta -keinojen tavoite on parantaa yrityksenne palveluiden, tuotteiden sekä sisältöjen löydettävyyttä eri puolilla verkkoa – kuten somessa.

Tutustu keinovalikoimaamme täältä.

Millainen on hyvä somemainos?

Posted on by Sininen Härkä

Huippuhyvän somemainoksen määritteleminen – tai tekeminen sen puoleen – ei ole ollenkaan yksinkertaista. Tiettyjen rajoitteiden ja ohjenuorien seuraaminen voi kuitenkin helpottaa somemainoksen suunnittelua ja ohjata lähemmäs kultasuonta. Voiko somemainoksesi vastata hyvällä omallatunnolla ”kyllä” näihin 11 kysymykseen?

1. Tähtääkö mainos selvästi tavoitteeseen?

Mainoksen tärkein tehtävä lienee jonkin tietyn tavoitteen täyttäminen. Tavoitteen, oli se sitten tuotteen tai palvelun myyminen, rahan kerääminen, bränditunnettuuden kasvattaminen tai liidien haaliminen, on siis syytä ohjata mainoksen suunnittelua. Mainoksen tehokeino kannattaa valita tavoitteen mukaisesti: hyvä tarjous ja pieni hoputtaminen, kuten rajallinen tarjousaika, voivat synnyttää ostopäätöksen, tunteisiin vetoava copy ja kuva tai video auttaa rahankeruussa ja kiinnostava otsikko taas saada klikkaamaan tekstiin.

2. Puhutteleeko mainos kohderyhmää?

Kuten muutkin mainokset, myös somemainos iskee terävimmin silloin, kun se on tehty juuri tietylle kohderyhmälle – oli kyseessä sitten opiskelijat, ruokahifistelijät, vaellusharrastajat, yritysten kirjanpitäjät tai hoitovapaalla olevat vanhemmat. Harvoin on järkevää yrittää puhutella kaikkia, ja parhaita tuloksia syntyy todennäköisesti silloin, kun kohderyhmä on rajattu mutta osuva. Lähes aina on myös parempi jättää taka-alalle se, mitä brändi itse haluaa itsestään kertoa, ja keskittyä siihen, millaista arvoa asiakas saa.

P.S. Muista myös kohdistaa jakelu tavoittelemallesi kohderyhmälle.

3. Toimiiko mainos valitussa kanavassa?

Somen sisältötyypit Facebook-postauksesta Instagram Storiesiin ovat kaikki erilaisia, ja niissä toimivat erilaiset mainokset. Toisissa (esim. Facebook-postaus ja LinkedIn-feedin mainokset) tekstillä on enemmän mahdollisuuksia temmeltää, toisissa (esim. Instagram Stories ja TikTok) kuvan tai videon merkitys on valtava. Kanavia myös käyttävät erilaiset kohderyhmät. Kenet mainoksen pitäisi tavoittaa, ja millainen mainos vakuuttaa juuri nuo ihmiset juuri tuossa kanavassa?

4. Onko mainos järkevän kokoinen suhteessa kanavaan?

Erilaisissa mainosmuodoissa ja -kanavissa toimivat erilaiset kuva- ja videosuhteet, jotka kannattaa huomioida jo mainoksen työstövaiheessa. Jos mainosta on tarkoitus jakaa niin kuvana Facebook-karusellissa kuin videona Instagram Storiesissa, olisi sen syytä toimia sekä neliönä että pystysuunnassa 9:16-kuvasuhteella. Muiden mainoskanavien ja Facebookin parhaiden kuvasuhdekäytäntöjen noudattaminen auttaa hyvää mainosta valloittamaan parhaimmillaan käyttäjän koko näytön.

5. Tietääkö mainoksen katsoja, mitä sen pitäisi tehdä?

Hyvä mainos sisältää houkuttelevan toimintakehotteen, CTA:n (call to action). Se tekee katsojalle selväksi, mitä tämän tulee tehdä: vaikkapa tilata tuote, tutustua palveluun tai katsoa video. CTA voi löytyä mainoksesta parikin kertaa (esimerkiksi copysta, mainoslinkin otsikosta ja kuvasta tai videosta), mutta samaan mainokseen ei kannata lisätä monia eri kehotteita. Potentiaalinen asiakas todennäköisesti hämmentyy, jos hänen pitää sekä ladata opas ja tilata uutiskirje että tykätä julkaisusta ja käydä vastaamassa kyselyyn.

6. Välittyykö videomainoksen viesti vastaanottajalle?

Video on suosittu mainosmuoto, ja siksi onkin hyvä muistaa, että valtaosa (esimerkiksi tämän artikkelin mukaan 85 %) Facebookin ja varmasti muidenkin somekanavien käyttäjistä katsoo videoita ilman ääntä. Niinpä hyvän somemainoksen viesti tavoittaa katsojansa paremmin, kun se ei pohjaudu ääniin vaan visuaalisuuteen: kuvaan, tekstiin ja logoihin. Kaikki mainosvideot, joissa on puhetta, kannattaa tekstittää. Muista laittaa myös CTA eli mainoksen toimintakehote kirjallisena.

7. Vangitseeko mainos heti ensi vilkaisulla?

Alku on tärkeä. Mainoksesta on helppo hypätä seuraavaan, jos sen video, kuva tai copy ei kiinnitä huomiota saman tien. Hyvä video alkaa kiinnostavasti, kuva herättää huomiota ja copy koukuttaa ensimmäisillä sanoilla. Niin katsojat kuin mainoskanavatkaan eivät anna armoa: monet käyttäjät katsovat videosta vain ensimmäiset sekunnit, Instagram näyttää copysta oletusarvoisesti ainoastaan kaksi ensimmäistä tekstiriviä ja myös Facebookpiilottaa pitkän tekstilitanian näytä lisää -toiminnon taakse.

8. Onko mainos brändin tyylinen?

Brändiohjeistukset on tehty sitä varten, että brändin viestintä pysyisi yhtenäisenä kanavasta riippumatta. Vahva brändi rakentuu vain siten, että myös mainoscopyt ja -visut mukailevat tone of voicea (brändin äänensävyä) ja visuaalisia suuntaviivoja. Ohjeistukset kannattaa pitää kirkkaana mielessä mainoksia tehdessä.

P.S. Mikäli on tärkeää, että sama kuvitus ei ole käytössä muilla (ja onhan se yleensä tärkeää), kannattaa kuvitus mahdollisuuksien mukaan rakentaa itse kuvapankkiin sukeltamisen sijaan.

9. Onko mainos ajankohtainen?

Simppeli homma, mutta toimii: mainos tuntuu relevantimmalta, kun se on selvästi tähän hetkeen tehty eikä hengi viime vuotta tai jo mennyttä vuodenaikaa. Kuukauden, sesongin tai muun selvästi ajankohtaisen asian mainitseminen voi auttaa keräämään klikkejä, ja ajankohtaan sopiva kuvitus tukee tuoreuden vaikutelmaa.

10. Voisiko mainos saada vielä enemmän näkyvyyttä?

Tämä ei välttämättä sovi jokaiseen mainokseen, mutta mikäli se tuntuu sopivalta, rohkaise asiakkaita kommentoimaan mainosta tai jakamaan sitä. Ja vastaa itse kommentteihin! Kommentit, jaot, tykkäykset ja muut reaktiot nostavat mainoksen näkyvyyttä ja tuovat sen mukana lisää vastinetta rahalle ilman mainosbudjetin kasvattamista.

11. Ja lopuksi: onhan koko ostopolku varmasti kunnossa?

Koska paraskaan somemainos ei leiju universumissa yksinään, on myös mainostettavan tuotteen ja laskeutumissivun (sivu, jolle mainos ohjaa) oltava linjassa mainoksen kanssa. Jos laskeutumissivun tekstit ovat ristiriidassa mainoksen kanssa tai verkkokauppa ei toimi, ei edes huikean hyvä mainos pelasta kampanjaa ja sen tuloksia.

P.S. Jos kaipaat apua mainosten työstämiseen ja digimarkkinointisi pyörittämiseen tai haluat laittaa ihan koko verkkosaitin uusiksi, aloita vaikka laittamalla viestiä meille 🙂

Miten yrityksen somestrategia rakennetaan?

Posted on by Janni

Tänä päivänä somestrategia pitäisi olla osana jokaisen yrityksen markkinointistrategiaa. 

Kuitenkin valitettavan usein sosiaalisen median päivittäminen ei ole oikein kenenkään vastuulla, vaan ajatellaan, että se kuuluisa joku ehtii sitä hoitamaan omien hommiensa ohessa. Näinhän se ei ole. 
 

Tavoitteet somestrategiassa

Kaikki yrityksen toiminnot pohjautuvat liiketoiminnalle asetettuihin tavoitteisiin, joten miksi somestrategia perustuisi mihinkään muuhun? Somestrategian suunnittelu kannattaa siis aloittaa kysymyksestä ”Mitä haluamme somella saavuuttaa?”. 

Haluammeko saada myyntiä vs. haluammeko saada näkyvyyttä ovat aivan eri asioita ja voivat jopa vaatia täysin eri kanavansa. Tavoitteiden on hyvä olla selkeitä, mitattavia ja ihan oikeasti saavutettavissa olevia asioita.  

 


🐂 HÄRKÄVINKKI: Lue blogi Näin asetat markkinoinnin tavoitteet oikein >>


Kenelle 

Kohderyhmien määrittely kannattaa aloittaa ostajapersoona-analyysista. Kun ostajapersoonat on kirjoitettu auki, on helppo klikkailla mainosten kohdennuksista oikeat vaihtoehdot mukaan. Kun mainos tai julkaisu pystytään kohdentamaan riittävän tarkasti, ei eurojakaan valu hukkaan.   

Missä 

Kun kohderyhmä on tiedossa, on aika siirtyä miettimään käytettäviä kanavia. Somessa ei kannata touhuta jokaiselle jotakin -periaatteella, vaan miettiä tarkasti, mistä sen juuri itselle tärkeän yleisön löytää. 

Jos 16-vuotiaat pojat ovat kohderyhmääsi, on todennäköistä, että Facebook on väärä kanava sinulle. Jos taas tavoittelet viisikymppisiä isännöitsijöitä, tavoitat heidät suurella todennäköisyydellä juurikin Facebookista.  

Mitä 

On äärettömän tärkeää panostaa sosiaalisen median sisältöön. Millaiset kuvat saavat kohderyhmäsi pysähtymään? Toimivatko videot parhaiten? Minkälainen kieli puhuttelee kohderyhmääsi? Mikä on se sisältö, mitä he haluavat nähdä? Tässä kohtaa avuksi tulee sosiaalisen median sisältösuunnitelma. Se kertoo, mitä julkaistaan, missä julkaistaan, milloin julkaistaan ja toivottavasti myös, kuka julkaisee.

  


🐂 HÄRKÄVINKKI: Lue blogi Millainen on hyvä somemainos? >>


Kuka 

Niin, hyvä sosiaalisen median sisältö vaatii sen kuuluisan jonkun aikaa. Ei riitä, että yrityksellä on tilit somessa, vaan hyvä sisältö ja aktiivisen sellaisen julkaiseminen on erittäin tärkeää. Seuraajien kanssa on oltava vuorovaikutuksessa ja julkaistava heitä kiinnostavaa sisältöä tarpeeksi usein. Yrityksen on hyvä nimetä yksi henkilö tai tiimi, jolla on päävastuu somesta.  

Kyllähän sinäkin sen tiedät – jos joku asia on kaikkien vastuulla, se ei ole kenenkään vastuulla.  
 

Nyt, kun somestrategia on laadittu, on aika ottaa järeämmät keinot käyttöön. Lue seuraavaksi, miksi somemarkkinointi on niin tehokasta.   

Miksi somemarkkinointi on niin tehokasta?

Posted on by Sininen Härkä

Some on osoittautunut erittäin toimivaksi mainospaikaksi yrityksille ja yhteisöille, oli tavoitteena brändin tunnettuuden levittäminen, asiakasuskollisuuden kasvattaminen tai verkkosivuliikenteen tai verkkokauppaostojen lisääminen.

Syynä tähän ei ole vain somealustojen täysin omaa luokkaansa oleva kattavuus, vaan myös somekanavien generoima valtava verkkosivuliikenteen ja myynnin määrä.

Uudelleenmarkkinoinnilla tavoitat potentiaalisimmat ostajat

Some tarjoaa verkkokauppiaille sekä muille toimijoille paljon erilaisia mahdollisuuksia, joista uudelleenmarkkinointi on yksi tehokkaimmista myynnin välineistä. Verkkosivuille liitetyn seurantatyökalun avulla somemainoksia voidaan näyttää lämpimälle yleisölle eli mainostettavasta asiasta jo valmiiksi kiinnostuneille.

Uudelleenmarkkinointi tarkoittaa sitä, että mainoksia näytetään henkilöille, jotka ovat vierailleet kyseisen yrityksen tai vielä tarkemmin kyseisen tuotteen tai palvelun verkkosivuilla.

Mainoksia voidaan kohdentaa myös muun käyttäytymisen mukaan, esimerkiksi postaamalla somekanavaan videon ja kohdentamalla siihen liittyvän linkkimainoksen näyttämisen kaikille kyseisen videon katsojille.

Some on tehokas kanava niin myyntiin kuin markkinointiin

Vuonna 2018 olin Santa Monicassa järjestetyssä Social Media Week -konferenssissa, josta mieleeni jäi erityisesti se, että somesta ostetaan yhden kosketuksen taktiikalla tuotteita tai palveluita, jos niiden hinta on alle 50 euroa (tai siis dollaria, mutta sama pätee euroissa).

Alle 50 euroa maksavia tuotteita ja palveluita voi siis mainostaa hyvinkin taktisesti ja ohjata mainoksista suoraan tuotteen tai palvelun ostosivulle. Tätä hinnakkaampiin hankintoihin asiakas kaipaa hieman enemmän lämmittelyä, ja kuinka ollakaan, sekin onnistuu somessa.

Oli yrityksesi ostoprosessi kuvattu sitten suppilona tai vauhtipyöränä, potentiaalisen asiakkaan lämmittäminen ja tarpeen herättäminen on osa prosessia.

Lämpöä on hyvä herätellä esimerkiksi myytävään tuotteeseen tai palveluun liittyvillä blogeilla, podcasteilla, ladattavilla oppailla tai muilla potentiaalisia asiakkaita kiinnostavilla sisällöillä.

Ladattavat sisällöt ovat siinä mielessä erinomaisia markkinointivälineitä, että niistä yritys saa arvokkaan liidin, kun latausta varten henkilön on jätettävä omat yhteystietonsa.

Siitä ei kuitenkaan ole mitään iloa, että näitä kiinnostavia sisältöjä tehdään, jos niitä ei markkinoida. Loistavakin sisältö on arvotonta, jos kukaan ei sitä löydä.

Sisältöjen markkinointiin sosiaalinen media on mitä voimakkain välinen. Kun potentiaalinen asiakas näkee somesyötteessään kuvia, videoita tai tekstiä häntä kiinnostavista aiheista, rivakasti sivua vierittävä peukalo pysähtyy kuin seinään – kunhan sisältö sekä mainos ovat tarpeeksi kiinnostavia ja huomiota herättäviä.

Verkko-ostokset kovassa kasvussa koronakeväänä

Yhä useammat tekevät ostoksiaan verkossa. Paytrailin tekemän tutkimuksen mukaan koronakevät on kiihdyttänyt suomalaisten verkkokauppaostoja entisestään.

”Jopa 50 % vastaajista on lisännyt verkko-ostojaan poikkeustilan aikana ja suurin osa heistä aikoo jatkaa ostamista verkossa.”

Etenkin syrjäisempien seutujen asukkaita verkkokauppojen uudet mahdollisuudet kiinnostavat kovasti. Jopa 81 % maaseudulla asuvista sanoi aikovansa jatkaa verkkokauppaostoksia myös poikkeustilan jälkeen – eikä ihme. Jos asiakas ei pääse kauppiaan luo, kannattaa kauppiaan mennä asiakkaan luo.

Yleensä sanotaan, että suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saa viittäkymppiä. Mutta vuoden 2020 kevään jälkeen tuon sanonnan voi heittää roskakoriin.

Vastaajista jopa 60 % haluaa tukea ja auttaa kotimaisia yrittäjiä sekä pienyrittäjiä. Suomalaisten yrittäjien ahdinko on kuultu ja monet uskovat jatkossakin suosivansa kotimaisia tuotteita ostoksia suunnitellessaan.

On upeaa huomata, että verkkokauppa vetää. Mutta ne asiakkaat pitäisi varmaan jotenkin ohjata juuri sinne sinun verkkokauppaasi?

Somesta tavoitat juuri sen yleisön, minkä haluat

Vaikka asiakas tekisi oston kivijalkamyymälässä, on hän hyvin todennäköisesti poikennut ostopolullaan verkossa. Suosituksia, kokemuksia ja arvosteluita luetaan hanakasti niin yritysten sosiaalisen median kanavista kuin hakukoneista etsimällä.

Somekanavien algoritmit ovat salaisia ja niiden toiminta kehittyy jatkuvasti. Viime aikoina on kuitenkin huomattu, että orgaanisen somenäkyvyyden saavuttaminen on koko ajan haastavampaa. Vaikka yritykset julkaisisivat timanttista sisältöä, kanavat eivät näytä niitä enää samaan malliin kuin ennen.

Orgaanisesta näkyvyydestä tulee toki huolehtia, mutta ei ole mitään hätää, vaikkei sitä kautta saisi suuren suuria tuloksia. Kiitos algoritmien ja tekoälyn, haluttu kohdeyleisö pystytään tavoittamaan maksetulla mainonnalla hyvinkin tarkasti.

Some seuraa käyttäytymistäsi, mitä selaat, mitä luet, mitä katsot, mitä klikkaat, mistä tykkäät, ja mitä ympärilläsi olevat ihmiset tekevät.

Tämän seurantadatan perusteella somekanavien mainosalustat antavat täydet mahdollisuudet juuri tietyn kohdeyleisön (ikä, asuinpaikka, kiinnostuksen kohteet, elämäntilanne, perhesuhteet, työ…) määrittelemiseksi.

Kun teet maksullista somemainontaa, voit itse valita, kenelle mainoksesi näkyvät, milloin ne näkyvät ja mitä haluat maksaa mainosten reagoinneista, kuten klikeistä tai videoiden katselukerroista.

Kysy rohkeasti lisää, jos kaipaat apua somemarkkinoinnin aloittamiseen tai kehittämiseen!

Sosiaalisen median sanasto

Posted on by Sininen Härkä

Sosiaaliseen mediaan ja sen markkinointiin liittyy lukuisia termejä ja lyhenteitä, jotka voivat ensikuulemalta vaikuttaa aika sekavalta viidakolta. Termien käyttö aiheuttaa myös melkoista finglishiä, sillä kaikkia termejä ei ole suomennettu eikä se välttämättä ole tarkoituksenmukaistakaan.

Kokosin tähän blogiin yleisimpiä ja tärkeimpiä termejä, jotka somea ja somemarkkinointia tekevän kannattaa tuntea. Ota nämä haltuun ja saat taas enemmän irti markkinointikumppanisi raporteista!

Sosiaalisen median aakkoset

A/B-testaus

A/B-testaus vertaa kahta lähes identtistä mainosta tai mainosryhmää toisiinsa, jotta nähdään kumpi toimii paremmin. A/B-testausta tehdessä on tarkoitus muuttaa vain yhtä elementtiä, kuten otsikkoa tai kuvaa, jotta saadaan tietää, että toimivuus riippuu juuri kyseisestä elementistä.

Ads Manager

Ads Managerilla viitataan pääasiassa Facebookin mainostyökaluun, mutta se voi tarkoittaa myös muiden sosiaalisen median kanavien vastaavia työkaluja. Nimensä mukaisesti mainostyökaluissa luodaan ja ylläpidetään somekanavien mainoksia. Instagram-mainonta on liitetty Facebookin Ads Manageriin, mutta muilla somekanavilla on omat mainostyökalunsa.

Algoritmi

Somemaailmassa algoritmilla tarkoitetaan kanavien sisäisiä sääntöjä ja ohjelistoja, jotka määrittävät sen, miten kanavat toimivat ja mitä niiden syötteissä näytetään kullekin käyttäjälle. Kanavat eivät julkisesti paljasta algoritmejaan ja niiden toiminnallisuuksia kokonaisuudessaan, mutta spekulointia aiheesta löytyy senkin edestä. Spekuloinnit ovat usein vähintään jossain määrin oikeassa ja ne ovat syntyneet testailujen ja kokemusten perusteella. Mutta algoritmit myös muuttuvat jatkuvasti, joten yhtä absoluuttista totuutta tähän emme saa varmasti koskaan.   

Bio

Bio on sosiaalisen median profiilissa olevat lyhyt esittely käyttäjästä tai yrityksestä. Linkki biossa on ilmaisu, jota käytetään yleensä silloin, kun Instagramissa jaetaan sisältö, johon ohjaava linkki löytyy Instagramin biosta. 

Boostata

Boostaamisella tarkoitetaan orgaanisen postauksen nostamista maksetuksi mainokseksi. Boostaminen tehdään kanavan syötteestä ilman varsinaisen mainostyökalun käyttöä. Boostatessa kohdennusmahdollisuudet ovat huomattavasti rajallisemmat kuin varsinaisissa mainostyökaluissa. Uskallan väittää, että tämän takia somemarkkinointia ammatikseen tekevät eivät boostaa julkaisuja, vaan tekevät ”oikeat” mainokset.

Business Manager             

Business Manager on Facebookin hallinnointityökalu, jonka alla ovat muun muassa Ads Manager ja yritystilin asetukset.

Chatbot/Botti

Chatbot eli botti on tekoälyä hyödyntävä työkalu, jonka avulla yritys voi esimerkiksi tarjota asiakaspalvelua ja vastata asiakkaan kysymyksiin tai jopa hoitaa ajanvarauksen automatisoidusti. Chatbotin voi integroida nettisivuille tai esimerkiksi Facebook Messenger -viestisovellukseen.

CPC

CPC eli Cost Per Click tarkoittaa hintaa, jonka mainostaja maksaa yhdestä klikkauksesta. Klikkihintaan vaikuttavat mainoksen laadun ja kohderyhmään osuvuuden lisäksi muun muassa missä lokaatioissa mainostetaan ja ketä tavoitellaan.

CPM

CPM eli Cost Per Mille tarkoittaa hintaa, jonka mainostaja maksaa 1 000 näyttökerrasta. Jos kampanja tavoittelee mahdollisimman suurta näkyvyyttä, on CPM hyvä mittari.

CTA

CTA eli Call-To-Action on mainoksessa oleva toimintakehote, kuten ”Lue lisää”, ”Varaa aika” tai ”Lataa opas”. CTA:t ovat tärkeitä, sillä kaikessa yksinkertaisuudessasan ihmiset tekevät niin kuin heitä käsketään.

CTR

CTR eli Click Through Rate tarkoittaa klikkausprosenttia, eli kuinka moni mainoksen nähneistä klikkaa mainosta tai siinä olevaa linkkiä. CTR lasketaan kaavalla (klikkaukset/näyttökerrat) x 100.

CVR tai CR

Conversion Rate, josta käytetään lyhenteitä CR sekä CVR, tarkoittaa konversioprosenttia, eli kuinka moni mainoksen nähneistä tekee halutun toimenpiteen. Tätä toimenpidettä kutsutaan konversioksi ja se voi tarkoittaa esimerkiksi tuotteen ostoa, webinaariin ilmoittautumista tai oppaan lataamista. Konversioprosentti lasketaan kaavalla (konversiot/näyttökerrat) x 100.

Dark-postaus

Darkista postauksesta puhuttaessa tarkoitetaan somemainosta, joka ei näy ollenkaan mainostajan aikajanalla. Se on siis ”piilossa” ja näkyy käyttäjän syötteessä vain mainostettaessa.

Dark social

Dark socialilla ei ole mitään tekemistä dark-postauksen kanssa. Dark socialilla tarkoitetaan sellaista sosiaalisen median jakoa, joka tapahtuu ns. pimennossa, eli siitä ei jää digitaalisesti seurattavaa jälkeä. Esimerkiksi pikaviestimiin jaetut linkit kirjautuvat Google Analyticsissa suoraksi liikenteeksi ja somesta tai verkkosivuilta otetut ja kaverille lähetetyt kuvakaappaukset eivät kirjaudu tietenkään mihinkään.

DM, Direct message

DM eli Direct message on käyttäjän inboxiin eli postilaatikkoon lähetetty yksityisviesti, joka näkyy vain lähettäjälle ja vastaanottajalle.

Dynaamiset mainokset

Dynaamisilla mainoksilla voidaan tarkoittaa kahta eri asiaa, jotka molemmat liittyvät Facebook- ja Instagram-mainontaan. Dynaaminen mainonta tarkoittaa sitä, kun käyttäjä on vieraillut verkkokaupassa ja näkee tämän jälkeen Facebookissa tai Instagramissa mainoksia tuotteista, joita on juuri selannut. Mainonta perustuu käyttäjän liikenteen seuraamiseen ja sitä varten täytyy Pikselin olla liitetty verkkokauppaan sekä verkkokaupan tuoteluettelo Facebookiin.

Facebookissa ja Instagramissa on myös mahdollista tehdä manuaalisesti dynaamisia mainoksia, joihin luodaan useita vaihtoehtoja eri mainoselementteihin. Näistä Facebook kokoaa ja esittää parhaiten toimivia mainoksia algoritmiensa perusteella. Esimerkiksi yhteen mainokseen voi laittaa useita kuvia, otsikoita, mainostekstejä ja toimintakehotteita, joista näytetään parhaiten toimivia. Dynaamisia mainoksia tehdessä on tärkeää huomioida, että kaikki elementit sopivat toisiinsa kaikilla mahdollisilla kombinaatioilla.  

Engagement rate

Vuorovaikutusta kuvaava Engagement Rate eli vuorovaikutusprosentti on mittari, joka kertaa kuinka hyvin postaus motivoi yleisöä reagoimaan siihen, eli olemaan vuorovaikutuksessa postaukseen. Vuorovaikutusprosentti lasketaan kaavalla (postaukseen reagoineiden määrä / postauksen nähneiden määrä) x 100. Mitä isompi Engagement Rate, sitä parempi.

Fiidi/syöte

Fiidi tulee englannin kielen sanasta feed, mikä tarkoittaa suomeksi syötettä. Tässä yhteydessä syötteellä tarkoitetaan sitä sisältövirtaa, joka käyttäjälle näkyy eri somekanavissa. Syötettä voidaan ajatella myös kyseisen kanavan kotisivuna, jossa käyttäjä näkee toisten postauksia ja reagoi niihin.

#Hashtag

Hashtagin eli aihetunnisteen tunnistaa #-merkistä. Hashtagit ovat avainsanoja, joiden avulla yhdistetään samaan aiheeseen liittyviä postauksia. Hashtageja käytetään erityisesti Instagramissa ja Twitterissä, joissa käyttäjä tyypillisesti etsii tiettyyn aihetunnisteeseen liittyviä postauksia. Esimerkiksi Sininen Härkä käyttää postauksissaan usein hashtageja #sininenhärkä ja #thankgoditsbullday.

Instagram Shopping

Instagramin Shopping- eli ostostoiminnon avulla verkkokaupan tuotteita voi liittää Instagramin syötteen sekä tarinoiden julkaisuun. Instagram-ostoksia varten tili täytyy olla liitetty Facebook-sivuun, johon on liitetty luettelo.

Kampanja–mainosryhmä–mainos-kampanjarakenne

Somekanavien mainostyökaluissa kampanjat rakennetaan niin, että yhden kampanjan alla on yksi tai useampi mainosryhmä, joiden alla on yksi tai useampia mainoksia. Mainosryhmää voidaan kutsua myös kohderyhmäksi.

Kanava/somekanava

Sosiaalisen median kanavista puhutaan usein vain kanavina. Eri somekanavia ovat esimerkiksi Facebook, Instagram, Twitter, Linkedin, Youtube ja Tiktok.

Karuselli

Karuselli on mainosmuoto, jossa mainoksessa on yksi mainosteksti, mutta useita kuvia ja linkkejä, joita voi selata oikealle ja vasemmalle karusellimaisesti. Karusellimainoksia voi tehdä muun muassa Facebookissa, Instagramissa ja Linkedinissä.

Kylmä yleisö

Kylmällä yleisöllä tarkoitetaan markkinoinnin kohderyhmää, jolla ei ole vielä kytköstä mainostajaan. Kylmä kohderyhmä määritellään esimerkiksi yleisön iän, sijainnin, kiinnostuksen kohteiden tai koulutuksen perusteella.

Liikenne/Traffic

Liikenteellä tarkoitetaan tietylle sivustolle tai somekanavaan ohjautuvia käyttäjiä. Liikenteen lisääminen on hyvin yleinen maksetun somemarkkinoinnin tavoite. Liikennettä ohjataan verkkosivuille esimerkiksi jakamalla somessa sivustolle ohjaava linkki.

Luettelo

Verkkokaupan tuotteet voi liittää Facebookiin luettelon avulla. Luettelon liittämällä voi Facebookiin tehdä kaupan, käyttää verkkokaupan tuotteita dynaamisissa mainoksissa sekä hakea Instagram Shopping -ominaisuutta, jonka avulla tuotteita voi käyttää myös Instagramissa.

Natiivimarkkinointi

Natiivimarkkinoinnilla tarkoitetaan mainosta, joka näyttää siltä, kuin se olisi mainossivuston orgaanista sisältöä. Somekanavissa olevat mainokset ovat siis natiivimarkkinointia, mutta yleisimmin tällä tarkoitetaan esimerkiksi eri verkkomedioiden sivuilla olevia mainoksia.

Orgaaninen postaus

Orgaaninen postaus on yrityksen tai henkilön aikajanalleen jakamaa sisältöä, joka näkyy käyttäjän syötteissä sekä profiilin sivulla.

Pikseli

Facebook- ja Instagram-markkinointiin liittyvä Pikseli on pieni JavaScript-koodinpätkä, jonka voi asentaa mille tahansa verkkosivulle. Pikseli seuraa verkkosivulla tapahtuvaa liikennettä ja sen avulla voi muun muassa luoda kohderyhmiä sivuston kävijöistä eli tehdä rema-markkinointia, mitata sivustolla tapahtuvia konversioita sekä tehdä dynaamisia tuotemainoksia.  

Postaus

Postaus on sosiaalisessa mediassa jaettu kuva, teksti, video, linkki tai muu sisältö.

PPC

Pay Per Click tarkoittaa klikkiperusteista markkinointia. PPC-tavoitteellisella kampanjalla tavoitellaan siis klikkejä ja sitä kautta siirtymisiä mainostajan määrittämälle verkkosivulle. 

Rema/Reta

Remarketing eli rema tarkoittaa uudelleenmarkkinointia, jossa mainokset kohdennetaan verkkosivusi tai somekanavasi kanssa vuorovaikutuksessa olleille henkilöille. Retargetointi eli reta on käytännössä sama asia, mutta tarkoittaa kirjaimellisesti kohdennustapaa.

ROI/ROAS

Return Of Investment eli ROI ja Return Of Ad Spent eli ROAS kertovat, kuinka moninkertaisesti mainostaja saa sosiaalisen median markkinointiin käyttämänsä rahat takaisin. Somessa tavoitellaan usein brändimarkkinointia, joten näitä lukuja ei ole aina mahdollista tai tarkoituksellista laskea. Jos somemarkkinoinnilla ohjataan verkkokauppaan ja tavoitellaan suoraa kauppaa, voidaan luvut laskea. Niiden lisäksi kannattaa kuitenkin käyttää myös muita mittareita sosiaalisen median markkinoinnin tehon arvioimiseksi. ROAS lasketaan kaavalla mainonnasta saadut tulot / mainontaan käytetyt eurot.

Some

Some on lyhenne sosiaalisesta mediasta. Sosiaalisia medioita ovat esimerkiksi Facebook, Instagram, Twitter, Youtube, Tiktok ja Whatsapp.

Somekampanja

Somekampanjalla tarkoitetaan maksettua mainoskampanjaa, joka tehdään valittuihin somekanaviin.

Stories/tarinat

Instagramissa, Facebookissa, Whatsappissa, Snapchatissa ja pian myös Linkedinissä voi julkaista tarinoita eli kuvia ja videoita, jotka näkyvät käyttäjille vain 24 tunnin ajan kanavan omassa tarinaosiossa. Tarinoita voi postata orgaanisesti sekä tehdä tarinamuotoisia mainoksia.

Tagit, tägäys

Tägääminen tarkoittaa sitä, kun postauksessa mainitaan jokin somekanava tai sometili ja se merkitään niin, että maininta on linkki, jota klikkaamalla päädytään mainittuun kanavaan tai tiliin. Tagit ovat tilien nimiä eli kanavien käyttäjänimiä. Tageja käytetään erityisesti Instagramissa ja Twitterissä. Esimerkiksi Sinisen Härän saa tägättyä kirjoittamalla Instagramissa postaustekstiin @sininenharka.

Targetointi, kohdentaminen

Targetointi eli mainosten kohdentaminen on yksi tärkeimmistä, ellei jopa tärkein onnistuneen somekampanjan tekijä. Somekampanjoita voidaan kohdentaa rema-yleisölle tai ns. kylmälle yleisölle.

UGC

UGC eli User Generated Content tarkoittaa käyttäjien luomaa sisältöä. UGC voi olla esimerkiksi kuvia, videoita, äänitiedostoja, arvosteluita, blogeja, artikkeleita tai somepostauksia. Kun käyttäjä (tai jopa fani) luo yritykseen liittyvää sisältöä ja tägää siihen yrityksen tai käyttää yrityksen brändäämää hahstagia, se herättää luottamusta brändiä kohtaan ja nostaa brändimielikuvaa, koska ihmiset rakastavat vertaistensa tuottamaa sisältöä.

Viraali

Viraalilla sisällöllä viitataan sisältöön, joka lähtee leviämään sosiaalisessa mediassa räjähdysmäisesti. Tämä tapahtuu tyypillisesti niin, että suuri määrä ihmisiä jakaa kanavasi sisällön seuraajilleen ja he jakavat sitä taas eteenpäin. Tällainen lumipalloefektin aikaansaava sisältö on sosiaalisen median jalokivi, koska sillä saa valtavan yleisön ilmaiseksi.

Tässä oli ytimekäs sanasto some- ja digimarkkinointiin.

 

Näytä