Miten minä voin vaikuttaa työyhteisön etätyöilmapiiriin?

Onko etänä mahdollista olla läsnä? Miten pystymme kuuntelemaan ja osoittamaan toisillemme empatiaa Slackissa, Whatsappissa tai muussa kirjoitetussa keskustelussa?

Etätyöskentely on jälleen tapetilla ja saamme jatkuvasti uusia työvälineitä työskentelyn tehostamiseen ja kotona keskittymiseen. On työaikalaskureita, chatteja, sähköisiä muistikirjoja ja kalentereita.

Kaiken tehokkuuden ja keskittymisen keskellä meidän pitäisi myös pystyä kokemaan itsemme sekä työmme mielekkääksi ja merkitykselliseksi sekä pitämään positiivista fiilistä yllä – yksin. Sosiaalisen tuen vähentyminen onkin etätyön suurimpia haasteita

Sosiaalinen tuki on kullanarvoista etänä työskennellessä 

Äänensävyt ja tunneäly katoavat helposti kirjallisesti viestittäessä. Sosiaalisten kontaktien vähentyessä yksinäisyyden tunne kasvaa. Vaikka vertaistuki ja asioiden jakaminen on tärkeää, on muistettava, että toisella täytyy olla mahdollisuus ja oikeus olla ottamatta vastaan mieltäsi painavia taakkoja. Se, kuinka annamme apua ja neuvoja voi vaikuttaa siihen, miten toinen kokee käynnissä olevat tilanteet ja kuinka hän suhtautuu niihin.

Sosiaalinen tuki ei ole vain vertaistukea, vaan siihen sisältyy myös arvostusta, kiittämistä, luottamusta sekä selkeää ja avointa kommunikaatiota. Sosiaalinen tuki on tärkeä osa yksilön kehitystä ja jaksamista.

Hyvän sosiaalisen tuen avulla voimme mahdollisesti ennaltaehkäistä stressiä ja vahvistaa työntekijän ammatillista itsetuntoa. Sosiaalinen tuki nousee haasteeksi erityisesti esimiesten pöydällä, koska esimiehen pitäisi pystyä etänä luottamaan työntekijöidensä oman työn johtamiseen.

Etätyöstä huolimatta tai ehkä juuri siksi työntekijät tarvitsevat valmentamista, huomiota ja varmistusta siitä, että heitä tuetaan.

Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mitä meistä jokainen voi itse tehdä. Miten minä itse pystyn tukemaan työkavereita, nostamaan tiimihenkeä ja vähentämään väärinymmärryksiä?  

MIELI ry:n asiantuntijat ovat listanneet, kuinka on mahdollista vahvistaa työilmapiiriä työpaikalla. Listalla olevat asiat saattavat olla monille itsestäänselvyyksiä, mutta etenkin näin etätyöaikaan niitä on hyvä pysähtyä pohtimaan tarkemmin. Aloinkin miettimään, voisiko näitä neuvoja soveltaa myös etätöissä. Tässä siis omat ehdotukseni etätyöilmapiirin parantamiseen!

  1. Luo kotitoimistoon työpiste, jossa keskityt vain töiden tekemiseen 

Voisiko kotiin luoda myös yhden nurkan, missä pääsee irrottautumaan työasioista ja missä pystyisi pitämään esimerkiksi etäkahvihetkiä työkavereiden kanssa. Oma vinkkini etenkin näin pimeään vuodenaikaan on sytyttää kynttilä aina, kun pitää tauon. Näin pyrin välittämään aivoilleni tiedon, että hetki on erityinen ja minulla on lupa rentoutua.

  1. Ilmaise tukesi ja ajatuksesi myös kirjallisesti 

Etänä on välillä helpompi seurata keskusteluja kuin osallistua aktiivisesti. Moni kuitenkin kaipaa vahvistuksia ajatuksilleen. Koska pään nyökyttäminen tai hymy eivät aina näy, muista ilmaista ajatuksesi ja tukesi kirjallisesti.

  1. Ole luottamuksen arvoinen myös työkaverille 

Kirjoitetut viestit jäävät chat-ikkunoihin elämään. Muistathan, että sinulle kirjoitetut viestit eivät välttämättä ole tarkoitettu kaikille jaettavaksi. Hyvä on muistaa pitää huolta omasta kielenkäytöstään työpaikalla myös kirjallisesti.   

  1. Ymmärretäänkö sinua usein väärin? 

On hyvä pysähtyä miettimään, annatko toiselle enemmän voimavaroja vai oletko useammin itse purkajan roolissa. Kirjallisessa viestinnässä olemme ilmaisussamme toisen tulkinnan varassa. Millaiselta viestini voi vaikuttaa, jos käytän paljon lyhenteitä, huutomerkkejä tai Caps Lockia? Myös emojit ovat katsojalle tulkinnan varaisia ja kaikki eivät ymmärrä niitä samalla tavalla kuin itse.

  1. Tunnetilat tarttuvat 

On fakta, että viime kädessä voimme vaikuttaa omaan tekemiseemme ja asenteeseemme. Jos voimme tartuttaa hyvän fiiliksen myös toiseen, olisiko se yrittämisen arvoinen asia?

  1. Jokainen tarvitsee kiitosta 

Työtehtävät saavat merkityksen, kun niiden tekijä tuntee itsensä onnistuneeksi ja on voinut kokea olleensa hyödyksi. Monet työtehtävät eivät näy kaikille tai ne ovat työyhteisössä itsestäänselvyyksiä. On siis tärkeää muistaa kiittää myös pienistä asioista.

  1. Luo parempaa työilmapiiriä omalla esimerkilläsi 

Jos toivot hyvää ja avointa kommunikaatiota, hyvää fiilistä ja luottamusta, muista toimia niin myös itse. Työilmapiirin luominen on ihan jokaisen yksilön vastuulla. 

  1. Välillä voi rikkoa rutiineja 

Lyhytkin yhteinen hetki saattaa antaa paljon lisävirtaa loppupäiväksi. On muistettava, että piristäminen ei ole vain yhden henkilön vastuulla, vaan jokainen voi yrittää keksiä jotain pientä yhteistä kivaa. Mikä sinusta piristäisi työn arkista aherrusta? 

  1. Jakakaa tietoa ja vinkkejä 

Jos saat tietoa, jonka uskot auttavan työkaveriasi, muista kertoa se hänelle. Joku toinen saattaa hiljaisesti painia samojen ongelmien kanssa. Luokaa myös kanavat, missä voitte jakaa kevyitä vinkkejä, uusia reseptejä ja piristäviä ajatuksia. 

  1. Kuunteletko ja oletko keskusteluissa aidosti läsnä?  

Jos olet luvannut antaa aikaasi ja kuunnella, kuuntele. Tietokoneen näytölle ponnahtelee jatkuvasti häiriötekijöitä erilaisten notifikaatioiden muodossa ja ne saavat ajatuksen keskeytymään ja karkaamaan muualle. Sulje tarvittaessa ylimääräiset ikkunat tai ilmoitukset, jos et pysty muuten keskittymään. 

Pienetkin asiat vaikuttavat ja jokainen meistä voi tehdä osansa etätyöilmapiirin kehittämiseksi.  

Kannattaako verkkokauppa suunnitella itse?

Verkkokaupan perustaminen on helpompaa kuin koskaan. Erilaisia verkkokauppa-alustoja ilmaantuu markkinoille jatkuvasti lisää, ja näiden alustojen avulla kuka tahansa kykenee pystyttämään omalle tuotteelleen verkkokaupan muutamissa tunneissa.

Vuonna 2020 ilmestyneessä kirjassaan Luomiskertomus (Kosmos), luova johtaja ja tietokirjailija Henri Hyppönen kuvaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana toteutunutta tiedon, osaamisen ja palveluiden saatavuuden räjähdysmäisestä kasvusta syntynyttä megatrendiä ”luovuuden demokratiaksi”.

Ilmiötä pohtiessaan Hyppönen kuvaa hypoteettista tilannetta, jossa hän, täysi ummikko, haluaa rakentaa kuvitteellisen tennaribrändin ja myydä tuotteitaan verkossa. Ajatusleikkinsä sivutuotteena Hyppönen tulee osoittaneeksi kuinka helppoa verkkokaupan perustaminen pohjimmiltaan tänä päivänä on:

  1. Varaa domain
  2. Luo tunnukset verkkokauppa-alustaan
  3. Valitse kaupallesi valmis ”teema” (= layout, ulkoasu) ja luo tuotteet kauppaan

Muutamassa tunnissa kauppa on valmis ja tuotteesi on tarjolla globaalille neljän miljardin potentiaalisen asiakkaan joukolle.

Tästä herää kysymys, että mihin ihmeeseen tarvitaan ammattiosaamista tai varsinkaan ammattimaista mainostoimistoa verkkokaupan suunnitteluun tai toteuttamiseen?

Tässä blogitekstissä pureudun siihen, mitä perustavanlaatuisia haasteita kuluttajaverkkokauppaprojektin suunnitteluvaiheessa saatetaan kohdata, miten meillä Sinisellä Härällä lähestytään verkkokauppatoteutuksia ja miten laadukas käyttöliittymäsuunnittelu voi auttaa selviytymään kovenevasta kilpailusta voittajana.

1. Oletukset ovat vaarallisia – syvällinen asiakasymmärrys on menestyksekkään verkkokaupan perusta

Edellä kuvattu Hyppösen hypoteesi verkkokaupan perustamisen helppoudesta on kiistatta realistinen ja kaikkien saavutettavissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vartissa keksityn lenkkaribrändin verkkokaupan rakentaminen olisi järkevää. Yksikään lenkkaribrändi ei ole koskaan menestynyt määrittämällä kohderyhmäkseen ”kaikki maailman ihmiset”. Aivan kuten markkinointi vaatii aina kohdentamista ja resurssien fokusointia, menestyvän verkkokaupan rakentaminen ja operointi vaatii syvää asiakasymmärrystä.

Vaikka emme suoraan tarjoa palvelumuotoilun tai strategisen konsultoinnin palveluita, aloitamme verkkokauppaprojektit useimmiten asiakkaidemme kanssa liiketoiminnan perusasioita käsittelevistä kysymyksistä.

  • Mitä myydään?
  • Mitä arvoa tuotetaan?
  • Kenelle halutaan myydä?
  • Mitä loppuasiakas arvostaa?

Vastaukset tällaisiin kysymyksiin saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, mutta usein ne jäävät päivittäisen arkitoiminnan jalkoihin. Pahimmassa tapauksessa asioita ei ole pohdittu hetkeen lainkaan, vaan on muodostettu kasa oletuksia omasta asiakaskunnasta, heidän tarpeistaan ja motiiveistaan.

Näiden oletusten haastaminen on liiketoiminnan kehittämisen osalta muutenkin kannattavaa, mutta onnistuneen verkkokauppatoteutuksen kannalta välttämätöntä. Vasta kun näihin kysymyksiin on saatu yksiselitteiset vastaukset, voidaan siirtyä käyttöliittymäsuunnittelun ensimmäiseen vaiheeseen.

Jos verkkokauppasi myy kaikkea kaikille, soita Mikolle.

2. Asiakasta ei ole varaa eksyttää – selkeä käyttäjäpolku on parasta asiakaspalvelua

Käyttäjäpolulla tarkoitetaan sitä matkaa, jonka tietty käyttäjä kulkee verkkokaupassa: mille sivulle hän laskeutuu, mitä hänelle näytetään, mihin häntä ohjataan, mitä tuotteita tai sisältöjä hänelle tarjotaan, miten hän pääsee ostamaan ja niin edelleen.

Pohjimmiltaan kyse on asiakaspalvelusta. Toisin kuin kivijalkakaupassa, verkkokaupassa asiakas harvoin ovesta sisään astuessaan haluaa esittää myyjälle kysymyksiä tai ilmoittaa ääneen mitä hän on tullut ostamaan.

Sen sijaan verkkokaupassa myyjän (tai pikemminkin verkkokaupan suunnittelijan) vastuulla on tuntea kauppaan saapuvan asiakkaan tarpeet niin hyvin, että loppuasiakkaalle on kauppaan saapuessaan täysin selvää mistä hän haluamansa tuotteen, palvelun tai muun etsimänsä sisällön löytää.

Laadukas käyttöliittymäsuunnittelu lähtee siitä, että tunnistetaan verkkokaupassa asioivat eri käyttäjäryhmät, tutustutaan heidän tarinoihinsa ja pohditaan kriittisesti, miten näitä käyttäjäryhmiä voidaan palvella mahdollisimman tehokkaasti. Sen mukaan, kuinka monta toisistaan riittävän erilaista käyttäjätyyppiä tai -tarinaa aloitusvaiheessa identifioidaan, rakennetaan käyttäjäpolkuja tarvittaessa useampia.

Lopputuotteena käyttäjäpolkujen laadukkaasta suunnittelusta on usein ”käyttäjäpolkukartat” (eng.: User Story Map),  joissa kuvataan visuaalisesti ja yksityiskohtaisesti, miten eri käyttäjäryhmien odotetaan kaupassa kulkevan ja miten kulkemista halutaan ohjata.

Loppuasiakkaan tarpeiden yksilöllinen huomioiminen on tapa palvella asiakasta mahdollisimman laadukkaasti, mutta myös kriittistä kaupan konversion (= kuinka moni potentiaalinen asiakas lopulta ostaa) kannalta. 

Jos et tiedä, mitä kävijät kaupassasi tekevät, soita Mikolle.

3. Tunteella on merkitystä – laadukkaan käyttäjäkokemuksen arvoa on vaikea mitata, mutta se on suurempi kuin kuvittelet

Kirkkaan asiakasymmärryksen muodostuttua ja käyttäjäpolkujen hahmotuttua siirrytään siihen työvaiheeseen, jota useimmiten tarkoitetaan, kun arkikielessä puhutaan UI-suunnittelusta.

Abstraktit mindmapit ja kaavamaiset käyttäjäpolkukartat alkavat tässä vaiheessa prosessia muotoutumaan konkreettisiksi elementeiksi suunnittelijan näytöllä. Tämä on se työvaihe, joka ohitetaan täysin, jos lähdetään toteuttamaan kauppaa valmisteemojen avulla.

Itse käyttöliittymän suunnittelutyön ensimmäinen osa on yleensä tilaajan näkökulmasta melko suoraviivaista ja selkeää, joskus jopa tylsää. Tässä vaiheessa keskitytään rakentamaan eritasoisia wireframe-malleja. Näiden lähtökohtaisesti harmaita laatikoita sisältävien mallien tarkoituksena on hahmottaa verkkokaupan sivujen, elementtien ja muiden sisältöjen sekä toiminnallisuuksien hierarkinen suhde toisiinsa ja varmistaa, että kaikki aiemmin tunnistetut käyttäjäpolut tulevat huomioiduiksi.

Verkkokaupan tilaajan näkökulmasta huomattavasti kiinnostavampaa onkin suunnittelutyön seuraava vaihe, jossa laatikkomaiset wireframet muutetaan visuaalisesti näyttäviksi layouteiksi. Tässä kohtaa kaupan brändi, visuaalinen ilme ja muu persoonallinen olemus alkavat vihdoin hahmottua.

Samalla kun suunnittelutyössä siirrytään wireframe-malleista layouteihin, käyttöliittymäsuunnittelun ja käyttökokemussuunnittelun raja-aita alkaa hämärtyä. Näiden termien ja konseptien eroavaisuuksia olemme avanneet blogissamme jo aiemmin.

Tärkeintä on ymmärtää, että kaikki tässäkin artikkelissa esitetyt kysymyksenasettelut ja työvaiheet tähtäävät tasan yhteen lopulliseen tavoitteeseen: mahdollisimman laadukkaaseen loppukäyttäjän kokemukseen. Sillä ei nimittäin ole juuri mitään merkitystä, vaikka aiemmassa työvaiheessa olisi onnistuttu upeasti määrittämään käyttäjäpolkuja tai sisältöjen hierarkisia suhteita – jos käyttäjäkokemus on heikko, ei kauppaa todennäköisesti synny.

Maailma on täynnä verkkokauppoja. Lähestulkoon mikä tahansa tuote on saatavilla muodossa tai toisessa esimerkiksi Amazonin, Alibaban tai Ebayn kaltaisista jättimäisistä kaupoista. Tästä johtuen voi karrikoidusti todeta, että ainut tapa kilpailla edellä mainittuja jättiläisiä vastaan on tarjota loppuasiakkaalle poikkeuksellisen loistavaa palvelua tai luoda asiakkaalle turvallinen ja luottavainen tunne-elämys myyjän brändimielikuvan kautta.

Toki loppuasiakas voi arvostaa esimerkiksi paikallisuutta, helppoa saatavuutta tai vaikkapa myyjän spesifiä asiantuntemusta, mutta lopulta kyse on aina luottamuksesta ja käyttäjän kokemuksesta – tunteeko asiakas olonsa riittävän luottavaiseksi tilataksensa tältä myyjältä ja tästä kaupasta?

Verkkokaupan tavoitteena on lähes poikkeuksetta tuottaa sitä kuuluisaa kauppaa, ja ammattimaisesti toteutetun käyttöliittymän ja käyttökokemuksen tehtävänä on poistaa loppuasiakkaan näkökulmasta niin monta ostamisen estettä kuin mahdollista.

Jos et ole varma, huokuuko kauppasi luotettavuutta, soita Mikolle.

Lopuksi 

Tässä blogikirjoituksessa on raapaistu korkeintaan verkkokaupan käyttöliittymien ja käyttäjäkokemusten suunnittelutyön pintaa. Todellisuudessa suunnittelu- ja toteutustyö vaatii kymmenien tai satojen toisistaan riippuvaisten pienten valintojen tekemistä. Meillä Sinisellä Härällä tätä työtä tehdään joka päivä suunnittelijoiden, koodaajien, projektipäälliköiden ja asiakkaiden kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Jos mietit, että kannattakohan verkkokauppaprojektin suunnittelutyöhön sittenkään lähteä yksin, niin lataa Verkkosivujen ostajan opas. Olemme keränneet siihen valmiiksi vastauksia useimpiin aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Tilanteen niin vaatiessa, soita Mikolle.

Näytä