Blogi

Kannattaako verkkokauppa suunnitella itse?

Verkkokaupan perustaminen on helpompaa kuin koskaan. Erilaisia verkkokauppa-alustoja ilmaantuu markkinoille jatkuvasti lisää, ja näiden alustojen avulla kuka tahansa kykenee pystyttämään omalle tuotteelleen verkkokaupan muutamissa tunneissa.

Vuonna 2020 ilmestyneessä kirjassaan Luomiskertomus (Kosmos), luova johtaja ja tietokirjailija Henri Hyppönen kuvaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana toteutunutta tiedon, osaamisen ja palveluiden saatavuuden räjähdysmäisestä kasvusta syntynyttä megatrendiä ”luovuuden demokratiaksi”.

Ilmiötä pohtiessaan Hyppönen kuvaa hypoteettista tilannetta, jossa hän, täysi ummikko, haluaa rakentaa kuvitteellisen tennaribrändin ja myydä tuotteitaan verkossa. Ajatusleikkinsä sivutuotteena Hyppönen tulee osoittaneeksi kuinka helppoa verkkokaupan perustaminen pohjimmiltaan tänä päivänä on:

  1. Varaa domain
  2. Luo tunnukset verkkokauppa-alustaan
  3. Valitse kaupallesi valmis ”teema” (= layout, ulkoasu) ja luo tuotteet kauppaan

Muutamassa tunnissa kauppa on valmis ja tuotteesi on tarjolla globaalille neljän miljardin potentiaalisen asiakkaan joukolle.

Tästä herää kysymys, että mihin ihmeeseen tarvitaan ammattiosaamista tai varsinkaan ammattimaista mainostoimistoa verkkokaupan suunnitteluun tai toteuttamiseen?

Tässä blogitekstissä pureudun siihen, mitä perustavanlaatuisia haasteita kuluttajaverkkokauppaprojektin suunnitteluvaiheessa saatetaan kohdata, miten meillä Sinisellä Härällä lähestytään verkkokauppatoteutuksia ja miten laadukas käyttöliittymäsuunnittelu voi auttaa selviytymään kovenevasta kilpailusta voittajana.

1. Oletukset ovat vaarallisia – syvällinen asiakasymmärrys on menestyksekkään verkkokaupan perusta

Edellä kuvattu Hyppösen hypoteesi verkkokaupan perustamisen helppoudesta on kiistatta realistinen ja kaikkien saavutettavissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vartissa keksityn lenkkaribrändin verkkokaupan rakentaminen olisi järkevää. Yksikään lenkkaribrändi ei ole koskaan menestynyt määrittämällä kohderyhmäkseen ”kaikki maailman ihmiset”. Aivan kuten markkinointi vaatii aina kohdentamista ja resurssien fokusointia, menestyvän verkkokaupan rakentaminen ja operointi vaatii syvää asiakasymmärrystä.

Vaikka emme suoraan tarjoa palvelumuotoilun tai strategisen konsultoinnin palveluita, aloitamme verkkokauppaprojektit useimmiten asiakkaidemme kanssa liiketoiminnan perusasioita käsittelevistä kysymyksistä.

  • Mitä myydään?
  • Mitä arvoa tuotetaan?
  • Kenelle halutaan myydä?
  • Mitä loppuasiakas arvostaa?

Vastaukset tällaisiin kysymyksiin saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, mutta usein ne jäävät päivittäisen arkitoiminnan jalkoihin. Pahimmassa tapauksessa asioita ei ole pohdittu hetkeen lainkaan, vaan on muodostettu kasa oletuksia omasta asiakaskunnasta, heidän tarpeistaan ja motiiveistaan.

Näiden oletusten haastaminen on liiketoiminnan kehittämisen osalta muutenkin kannattavaa, mutta onnistuneen verkkokauppatoteutuksen kannalta välttämätöntä. Vasta kun näihin kysymyksiin on saatu yksiselitteiset vastaukset, voidaan siirtyä käyttöliittymäsuunnittelun ensimmäiseen vaiheeseen.

Jos verkkokauppasi myy kaikkea kaikille, soita Mikolle.

2. Asiakasta ei ole varaa eksyttää – selkeä käyttäjäpolku on parasta asiakaspalvelua

Käyttäjäpolulla tarkoitetaan sitä matkaa, jonka tietty käyttäjä kulkee verkkokaupassa: mille sivulle hän laskeutuu, mitä hänelle näytetään, mihin häntä ohjataan, mitä tuotteita tai sisältöjä hänelle tarjotaan, miten hän pääsee ostamaan ja niin edelleen.

Pohjimmiltaan kyse on asiakaspalvelusta. Toisin kuin kivijalkakaupassa, verkkokaupassa asiakas harvoin ovesta sisään astuessaan haluaa esittää myyjälle kysymyksiä tai ilmoittaa ääneen mitä hän on tullut ostamaan.

Sen sijaan verkkokaupassa myyjän (tai pikemminkin verkkokaupan suunnittelijan) vastuulla on tuntea kauppaan saapuvan asiakkaan tarpeet niin hyvin, että loppuasiakkaalle on kauppaan saapuessaan täysin selvää mistä hän haluamansa tuotteen, palvelun tai muun etsimänsä sisällön löytää.

Laadukas käyttöliittymäsuunnittelu lähtee siitä, että tunnistetaan verkkokaupassa asioivat eri käyttäjäryhmät, tutustutaan heidän tarinoihinsa ja pohditaan kriittisesti, miten näitä käyttäjäryhmiä voidaan palvella mahdollisimman tehokkaasti. Sen mukaan, kuinka monta toisistaan riittävän erilaista käyttäjätyyppiä tai -tarinaa aloitusvaiheessa identifioidaan, rakennetaan käyttäjäpolkuja tarvittaessa useampia.

Lopputuotteena käyttäjäpolkujen laadukkaasta suunnittelusta on usein ”käyttäjäpolkukartat” (eng.: User Story Map),  joissa kuvataan visuaalisesti ja yksityiskohtaisesti, miten eri käyttäjäryhmien odotetaan kaupassa kulkevan ja miten kulkemista halutaan ohjata.

Loppuasiakkaan tarpeiden yksilöllinen huomioiminen on tapa palvella asiakasta mahdollisimman laadukkaasti, mutta myös kriittistä kaupan konversion (= kuinka moni potentiaalinen asiakas lopulta ostaa) kannalta. 

Jos et tiedä, mitä kävijät kaupassasi tekevät, soita Mikolle.

3. Tunteella on merkitystä – laadukkaan käyttäjäkokemuksen arvoa on vaikea mitata, mutta se on suurempi kuin kuvittelet

Kirkkaan asiakasymmärryksen muodostuttua ja käyttäjäpolkujen hahmotuttua siirrytään siihen työvaiheeseen, jota useimmiten tarkoitetaan, kun arkikielessä puhutaan UI-suunnittelusta.

Abstraktit mindmapit ja kaavamaiset käyttäjäpolkukartat alkavat tässä vaiheessa prosessia muotoutumaan konkreettisiksi elementeiksi suunnittelijan näytöllä. Tämä on se työvaihe, joka ohitetaan täysin, jos lähdetään toteuttamaan kauppaa valmisteemojen avulla.

Itse käyttöliittymän suunnittelutyön ensimmäinen osa on yleensä tilaajan näkökulmasta melko suoraviivaista ja selkeää, joskus jopa tylsää. Tässä vaiheessa keskitytään rakentamaan eritasoisia wireframe-malleja. Näiden lähtökohtaisesti harmaita laatikoita sisältävien mallien tarkoituksena on hahmottaa verkkokaupan sivujen, elementtien ja muiden sisältöjen sekä toiminnallisuuksien hierarkinen suhde toisiinsa ja varmistaa, että kaikki aiemmin tunnistetut käyttäjäpolut tulevat huomioiduiksi.

Verkkokaupan tilaajan näkökulmasta huomattavasti kiinnostavampaa onkin suunnittelutyön seuraava vaihe, jossa laatikkomaiset wireframet muutetaan visuaalisesti näyttäviksi layouteiksi. Tässä kohtaa kaupan brändi, visuaalinen ilme ja muu persoonallinen olemus alkavat vihdoin hahmottua.

Samalla kun suunnittelutyössä siirrytään wireframe-malleista layouteihin, käyttöliittymäsuunnittelun ja käyttökokemussuunnittelun raja-aita alkaa hämärtyä. Näiden termien ja konseptien eroavaisuuksia olemme avanneet blogissamme jo aiemmin.

Tärkeintä on ymmärtää, että kaikki tässäkin artikkelissa esitetyt kysymyksenasettelut ja työvaiheet tähtäävät tasan yhteen lopulliseen tavoitteeseen: mahdollisimman laadukkaaseen loppukäyttäjän kokemukseen. Sillä ei nimittäin ole juuri mitään merkitystä, vaikka aiemmassa työvaiheessa olisi onnistuttu upeasti määrittämään käyttäjäpolkuja tai sisältöjen hierarkisia suhteita – jos käyttäjäkokemus on heikko, ei kauppaa todennäköisesti synny.

Maailma on täynnä verkkokauppoja. Lähestulkoon mikä tahansa tuote on saatavilla muodossa tai toisessa esimerkiksi Amazonin, Alibaban tai Ebayn kaltaisista jättimäisistä kaupoista. Tästä johtuen voi karrikoidusti todeta, että ainut tapa kilpailla edellä mainittuja jättiläisiä vastaan on tarjota loppuasiakkaalle poikkeuksellisen loistavaa palvelua tai luoda asiakkaalle turvallinen ja luottavainen tunne-elämys myyjän brändimielikuvan kautta.

Toki loppuasiakas voi arvostaa esimerkiksi paikallisuutta, helppoa saatavuutta tai vaikkapa myyjän spesifiä asiantuntemusta, mutta lopulta kyse on aina luottamuksesta ja käyttäjän kokemuksesta – tunteeko asiakas olonsa riittävän luottavaiseksi tilataksensa tältä myyjältä ja tästä kaupasta?

Verkkokaupan tavoitteena on lähes poikkeuksetta tuottaa sitä kuuluisaa kauppaa, ja ammattimaisesti toteutetun käyttöliittymän ja käyttökokemuksen tehtävänä on poistaa loppuasiakkaan näkökulmasta niin monta ostamisen estettä kuin mahdollista.

Jos et ole varma, huokuuko kauppasi luotettavuutta, soita Mikolle.

Lopuksi 

Tässä blogikirjoituksessa on raapaistu korkeintaan verkkokaupan käyttöliittymien ja käyttäjäkokemusten suunnittelutyön pintaa. Todellisuudessa suunnittelu- ja toteutustyö vaatii kymmenien tai satojen toisistaan riippuvaisten pienten valintojen tekemistä. Meillä Sinisellä Härällä tätä työtä tehdään joka päivä suunnittelijoiden, koodaajien, projektipäälliköiden ja asiakkaiden kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Jos mietit, että kannattakohan verkkokauppaprojektin suunnittelutyöhön sittenkään lähteä yksin, niin lataa Verkkosivujen ostajan opas. Olemme keränneet siihen valmiiksi vastauksia useimpiin aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Tilanteen niin vaatiessa, soita Mikolle.

Jos pidit kirjoituksesta, kerro siitä muille!

Share on facebook
Facebook
Share on linkedin
LinkedIn
Share on twitter
Twitter
Share on whatsapp
WhatsApp

Jos haluat lisää, tilaa uutiskirje!

Atte

Atte

Atte on visuaalisen suunnittelun ja graafisen tuotannon ammattilainen. Sinisellä Härällä Atte vastaa asiakkaiden brändi-ilmeiden uudistuksista, verkkosivujen ja -kauppojen käyttöliittymäsuunnittelusta sekä sivustojen visuaalisesta suunnittelusta. Toimivan ja käyttäjälähtöisen designin lisäksi tämän designerin ihastuksen kohteisiin lukeutuvat muun muassa groovaava rytmimusiikki, pallopelit ja hyvä valkoviini.

Liity härkälaumaan

Haluamme ilmoittaa, että lähettämällä tämän lomakkeen, luovutat meille henkilötietojasi, joita säilytämme ja käsittelemme tietosuojaselosteen mukaisesti.