Verkkosivuston vaatimusmäärittely – Näin vältät kalliit virheet ja rakennat pohjan tuloksille

Moni verkkosivuprojekti epäonnistuu jo ennen kuin ensimmäistäkään riviä koodia on kirjoitettu. Syynä ei ole teknologia, aikataulu tai budjetti – vaan se, että kukaan ei ole pysähtynyt miettimään, mitä ollaan oikeasti tekemässä.

Oletko joskus törmännyt verkkosivuprojektissa tilanteeseen, jossa projektin edetessä alkaa yllättäen rönsyilemään toiveita ominaisuuksista, asioista ja osioista, joista ei projektin alussa ollut mitään puhetta? Me olemme.  

Usein taustalla tähän on se, ettei projektin alussa olla pystytty kartoittamaan riittävän hyvin asiakkaan tai sivuston loppukäyttäjän tarpeita. Toisin sanoen, verkkosivuston vaatimusmäärittely on saattanut jäädä projektin alkutaipaleilla vaillinaiseksi. Mitä vaatimusmäärittely sitten verkkosivustoprojektissa sisältää ja miksi siihen kannattaa panostaa?  

Kun säästö muuttuu tappioksi – case tunnettu suomalaisbrändi

Konkreettinen esimerkki – ei ihan tasoa, “tein itse ja säästin”, mutta käytännössä sama.

Asiakkaamme kilpailutti uuden verkkokaupan, johon kuului mm. ilmeen uudistamisen ja verkkokaupan teknisen toteutuksen lisäksi kaksi varastonhallintajärjestelmää integraatioineen. Vanhalla sivustolla oli todella hyvä SEO-näkyvyys ja tätä kautta erittäin tärkeä rooli koko liiketoiminnassa.

Tarjosimme kokonaisuutta, jossa kaikki vaatimukset olisi huomioitu, ja hinta oli n. 45 000 €. Asiakas valitsi toimittajan, joka tarjosi projektin yli 30 000 € halvemmalla.

Lopputulos:

  • Projekti viivästyi kuukausilla
  • Toimittajan osaaminen ei riittänyt – työtä tehtiin valmisteemalla ja lisäosilla
  • Integraatiot eivät toimineet: tuotteita ei voinut myydä, vaikka kauppa oli livenä
  • Uudelleenohjaukset oli unohdettu – SEO-liikenne romahti
  • Filtteröinti oli tehty huonosti ja tuotteita oli vaikea löytää
  • Kauppa hiljeni. Parin vuoden päästä yritys meni konkurssiin

Kaikki tämä olisi vältetty huolellisella vaatimusmäärittelyllä ja osaavalla toteutuksella.

Mitä on vaatimusmäärittely?

Laadukkaan verkkosivuston tai -kaupan rakentaminen vaatii tarkkaa ja huolellista suunnittelua, jotta valmiilla sivustolla saavutetaan liiketoiminnan tavoitteet sekä luodaan lisäarvoa asiakkaille.

Verkkosivuston vaatimusmäärittelyn avulla sivustoprojektille linjataan tavoitteet, tarkoitus, kohderyhmät sekä toiminnallisuudet. Eli määritellään, miksi verkkosivusto on olemassa, mitä sen pitäisi tehdä ja kuinka.

Vaatimusmäärittely on suunnitelma, joka kuvaa mitä verkkosivun tai verkkokaupan pitää tehdä – liiketoiminnallisesti, teknisesti ja sisällöllisesti. Se ei ole tekninen dokumentti insinööreille, vaan yhteinen ymmärrys asiakkaan ja toteuttajan välillä.

Vaatimusmäärittely vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitkä ovat projektin tavoitteet ja mitkä asiat mittaavat onnistumista?
  • Mitä toiminnallisuuksia järjestelmän pitää sisältää?
  • Mitä integraatioita tarvitaan (esim. ERP, maksutavat, laskutus)?
  • Millainen on käyttäjäpolku ja konversiopisteet?
  • Mitä vaatimuksia sisällöille, hallinnalle ja automaatiolle asetetaan?
  • Miten kaikki käytännössä teknisesti toimii yksityiskohtia myöten

Vaatimusmäärittely on vähän kuin sopimus ennen sopimusta. Kun se on tehty hyvin, kaikki osapuolet tietävät, mitä ollaan tekemässä ja miksi.

Miksi vaatimusmäärittely on tärkeä tehdä hyvin?

1. Vältät väärinkäsitykset

Kun kaikki asiat on kirjattu ylös, ei tarvitse arvailla, kuuluiko jokin ominaisuus hintaan vai ei.

2. Pidät projektin aikataulussa

Selkeä suunnitelma vähentää päätösten viivettä ja ylimääräistä selvitystyötä.

3. Hallitset budjettia

Kun tiedetään, mitä ollaan tekemässä, pystytään arvioimaan resurssit realistisesti – ja pysytään alkuperäisessä budjetissa.

4. Varmistat toiminnallisuuden

Liiketoiminnan kannalta kriittiset ominaisuudet eivät jää sattuman varaan.

5. Saat vertailukelpoisia tarjouksia

Jos kilpailutat (oletus), vaatimusmäärittely varmistaa, että tarjoukset sisältävät samat asiat ja tarjoukset ovat vertailukelpoisia keskenään.

Mitä vaatimusmäärittelyyn tulee sisällyttää? 

Meillä jokainen verkkosivuprojekti alkaa kevyellä määrittelyllä jo myyntivaiheessa. Se tehdään suullisesti briiffissä ja dokumentoidaan tarjoukseen.

Jos kyseessä on vaativa toteutus (verkkokauppa, integraatiot, useat käyttäjäryhmät, monimutkaiset toiminnot), suosittelemme erillistä määrittelyprojektia.

  • Työ tehdään yleensä 1–5 työpäivässä riippuen kokonaisuuden laajuudesta
  • Tuloksena syntyy selkeä dokumentti, joka toimii sekä suunnitelmana että tarjouspyynnön pohjana
  • Asiakas voi edetä toteutukseen meidän tai kenen tahansa toimittajan kanssa

Vaatimusmäärittely on aina projektikohtainen, mutta sen runko on kutakuinkin jaettu seuraaviin vaiheisiin. 

1. Tarkoituksen määrittely: Miksi verkkosivusto on olemassa?

Sivustoprojektin alussa on hyvä pohtia, miksi sivusto on ylipäätään olemassa, mitä haasteita se ratkaisee ja minkälaisia odotuksia ja tavoitteita sivustolle asetetaan. Olivatpa tavoitteet myynnin kasvattaminen, palveluiden ja referenssien esittely tai työnantajakuvan parempi esilletuonti, on sivuston tarkoitus tärkeää linjata heti alkuun.

Tavoitteet ja tarkoitus toimivat tärkeinä ohjenuorina niin sivuston käyttöliittymäsuunnittelussa kuin teknisessä toteutuksessa.  

2. Sivuston käyttäjien määrittely: Kenelle verkkosivusto on tarkoitettu? 

Verkkosivustot rakennetaan lähtökohtaisesti aina loppukäyttäjiä, yleensä yrityksen asiakkaita varten. Sivuston käyttäjien määrittelyllä pyritään löytämään ja täyttämään asiakkaiden tarpeet. Käyttäjien määrittelyä voi lähestyä muun muassa ostajapersoonien tai käyttäjätarinoiden kautta.  

Me käytämme tähän pääsääntöisesti käyttäjätarinoita (user mapping)joilla määritellään kriteerit sille, mitä käyttäjän pitäisi pystyä tekemään verkkosivustolla. Esimerkiksi ravintolan verkkosivuilla asiakkaan tulisi pystyä löytämään ravintolan menu sekä tekemään pöytävaraus.  

Käyttäjätarinat helpottavat hahmottamaan sivustokävijöiden tarpeita ja siten tukemaan asiakaslähtöisen käyttöliittymän suunnittelua. Lisäksi käyttäjätarinoiden kriteerejä voidaan hyödyntää sivuston testausvaiheessa antamalla nämä samat tehtävät testiryhmän suoritettavaksi. Testiryhmän käyttäytymisen perusteella voidaan analysoida, kuinka hyvin kriteerit sivustolla täyttyvät.

Usein yrityksellä on monta eri ostajapersoonaa, jotka käyttävät sivustoa

3. Ostajapersoonien määrittely – miksi se kuuluu verkkosivuston suunnitteluun?

Hyvä verkkosivusto ei ole vain nätti – sen täytyy puhua oikeille ihmisille, oikealla tavalla. Siksi ostajapersoonien määrittely on keskeinen osa vaatimusmäärittelyä.

Ostajapersoona on tiivistetty kuvaus ihanneasiakkaasta: kuka hän on, millaisia tavoitteita hänellä on, mitä hän pelkää, mistä hän etsii tietoa ja miten hän tekee ostopäätöksen. Näiden pohjalta voidaan suunnitella sisältö, rakenne ja toiminnot, jotka aidosti palvelevat käyttäjää ja tukevat liiketoimintaa.

Ilman ostajapersoonia sivusto rakennetaan helposti sisäisestä näkökulmasta: “Mitä me haluamme kertoa?” Kun fokus siirtyy ostajaan, kysymys muuttuu: “Mitä asiakkaamme haluavat löytää ja miten teemme siitä helppoa?”

Verkkosivuston suunnittelussa ostajapersoonien määrittely vaikuttaa erityisesti:

  • Sisältörakenteeseen: mitkä asiat nostetaan etusivulle ja mitkä reitit käyttäjälle rakennetaan
  • Viestikärkiin: mitä asioita korostetaan eri ostapersoonille (vrt. vuokralainen, sijoittajaomistaja tai isännöitsijä)
  • Konversiopisteisiin: mitä toimintoja eri vaiheessa oleva asiakas tarvitsee (esim. tarjouspyyntö, opas, yhteydenotto)
  • Tone of voiceen ja visuaalisuuteen: puhutaanko suorille päättäjille vai asiantuntijoille, haetaanko luottamusta vai tehokkuutta
  • Hakukoneoptimointiin: mitä termejä käyttäjä oikeasti hakee, mitä kysymyksiä hänellä on

Me Sinisellä Härällä kiteytämme ostajapersoonat yhdessä asiakkaan kanssa. Usein ne perustuvat jo olemassa olevaan myyntikokemukseen, mutta niitä voidaan myös syventää haastatteluilla tai analytiikalla.

Lopputuloksena syntyy 1–3 ydinpersoonaa, joita käytetään koko verkkosivuston ja sisällön suunnittelun pohjana. Idea on tunnistaa eri ostajien suurimmat ostamisen ongelmat ja kertoa kuinka ne ratkaistaan. Kun sivusto suunnitellaan todellisten ostajien näkökulmasta, se ei vain näytä hyvältä – se myös tuottaa tulosta.

4. Verkkosivuston alustavan rakenteen määrittely 

Visuaalinen (UX/UI Designer) suunnittelijamme hahmottelee verkkosivuston lopullisen rakenteen käyttöliittymäsuunnittelun yhteydessä.  

Vaatimusmäärittelyvaiheessa rakennamme yhdessä asiakkaan kanssa alustavan sivustokartan, johon listataan verkkosivustolle tulevat sisältötyypit, sivut sekä taksonomiat, kuten kategoriat ja tagit. Rakennetta määriteltäessä voidaan myös hahmotella alustavaa sivustohierarkiaa sekä kuvailla tarvittaessa sivuille tulevaa sisältöjä muutamalla lauseella. 

5. Toiminnallisten vaatimusten määrittely 

Toiminnallisten vaatimusten määrittelyssä otetaan kantaan sivuston ominaisuuksiin, käytettävyyteen ja toimintoihin eli määritellään, miten sivusto käytännössä toimii. Tällaisia toimintoja voivat olla esimerkiksi sivuston monikielinen toteutus, analytiikka- ja seurantatyökalut, hakutoiminnot tai suorituskykyvaatimukset – joskus WordPressin Multisite.

Toiminnallisia vaatimuksia määriteltäessä voidaan ottaa myös kantaa esimerkiksi yhteydenottolomakkeen pakollisiin kenttiin tai siihen, mihin käyttäjä ohjataan, kun hän on lähettänyt lomakkeen onnistuneesti.  

Myös mahdolliset integraatiot esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän ja verkkokaupan välillä tai somesyötteen upottaminen sivustolle ovat tietysti olennainen osa toiminnallisten vaatimusten määrittelyä. 

6. Sivuston visuaalisuuden määrittely 

Visuaalisuuden määrittely riippuu pitkälti siitä, onko yrityksen visuaalinen ohjeisto jo valmiina vai luodaanko se sivustoprojektin yhteydessä.  

Visuaalisia elementtejä suunnitellessa voidaan määritellä esimerkiksi värit, fontit, animaatiot ja linkkien hover-efektit. Mikäli visuaalista ohjeistoa ei vielä ole olemassa, voidaan sellainen toteuttaa esimerkiksi Sinisen Härän visuaalisen ilmeen workshopissa.  

Entä jos vaatimusmäärittelyä ei tehdä?

Ilman määrittelyä projektista tulee helposti epäselvä soppa, jossa:

  • toteuttaja tekee oletuksia
  • asiakas olettaa asioita, joita ei ole sovittu
  • asioita unohdetaan, prioriteetit katoavat
  • lisätöitä syntyy
  • lopputulos ei palvele käyttäjää eikä tuo tulosta

Pahimmillaan, kuten yllä kerrottiin, se voi kaataa koko verkkokauppaliiketoiminnan.

Milloin kevyempi riittää – ja milloin ei?

Kevyt määrittely riittää, jos:

  • kyseessä on kevyempi esittelysivusto ilman integraatioita
  • sisältö ja rakenne ovat yksinkertaisia
  • tavoitteet ovat suoraan linjassa nykyisen tekemisen kanssa

Erillinen määrittely kannattaa tehdä, jos:

  • kyseessä on verkkokauppa
  • mukana on integraatioita
  • halutaan kilpailuttaa useita toimittajia
  • projektissa on monta osapuolta tai päätöksentekijää
  • järjestelmä on liiketoiminnalle kriittinen

Yleinen ohjenuora on yleensä budjetinkin kanssa linjassa. Pienempiä projekteja harvemmin määritellään erikseen, mutta suuremmat kokonaisuudet alkavat yleensä aina vaatimusmäärittelyllä.

Huolellisella vaatimus­määrittelyllä onnistuneeseen loppu­tulokseen

Mitä yksityiskohtaisemmin sivuston vaatimusmäärittelyn tekee, sitä paremmin välttyy projektin aikana tulevilta yllätyksiltä, joihin ei olla osattu suunnitteluvaiheessa varautua. Tällä vältetään niin projektin budjetin kuin aikataulun ylitys.  

Uskallan väittää, että huolella tehty vaatimusmäärittely vaikuttaa merkittävästi sivustoprojektin onnistumiseen, joten siihen kannattaa ehdottomasti käyttää aikaa ja huolellista ajatustyötä. Jos tätä ei tehdä erillisenä projektena, sillä pitäisi ainakin olla varattu aikaa osana projektikokonaisuutta.

Yhteenveto

Jos verkkosivusto on teille tärkeä osa myyntiä, markkinointia tai asiakaspalvelua, se kannattaa suunnitella ja toteuttaa kunnolla. Vaatimusmäärittely ei ole byrokraattinen turha vaihe – se on riskienhallintaa, budjettiturvaa ja toimivan lopputuloksen edellytys.

Joku saattaa miettiä, että oikaistaan tässä ja säästetään. En suosittele. Hyvin suunniteltu ja toteutettu sivusto palvelee sen käyttötarkoitusta paremmin ja yleensä myös tuottaa merkittävästi enemmän myyntiä. Vaatimusmäärittelyn tekeminen alkuvaiheessa myös säästää aikaa itse projektissa, kun kaikki on jo valmiiksi suunniteltu. Vaatimusmäärittelyyn käytetty aikaa tulee siis hyödynnettyä, kun projektia toteutetaan.

Sininen Härkä tekee vaatimusmäärittelyt asiakkaan liiketoiminnan tavoitteista käsin. Ei valmiilla pohjilla, vaan aidosti kuunnellen, kysyen ja ratkoen. Tähän ei ole siis mitään valmista kysymyspatteristoa – tyyliin vastaa näihin kysymyksiin.

Jos olet suunnittelemassa verkkosivustoa tai verkkokauppaa – ota yhteyttä. Katsotaan yhdessä, millainen suunnittelu juuri teidän projektiin kannattaa tehdä.

Ps. Jos verkkosivuston tai kaupan uudistus on ajankohtaista, voit myös lukea kuinka verkkosivuprojekti meillä etenee vaihe vaiheelta

Kannattaako verkkokauppa suunnitella itse?

Verkkokaupan perustaminen on helpompaa kuin koskaan. Erilaisia verkkokauppa-alustoja ilmaantuu markkinoille jatkuvasti lisää, ja näiden alustojen avulla kuka tahansa kykenee pystyttämään omalle tuotteelleen verkkokaupan muutamissa tunneissa.

Vuonna 2020 ilmestyneessä kirjassaan Luomiskertomus (Kosmos), luova johtaja ja tietokirjailija Henri Hyppönen kuvaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana toteutunutta tiedon, osaamisen ja palveluiden saatavuuden räjähdysmäisestä kasvusta syntynyttä megatrendiä ”luovuuden demokratiaksi”.

Ilmiötä pohtiessaan Hyppönen kuvaa hypoteettista tilannetta, jossa hän, täysi ummikko, haluaa rakentaa kuvitteellisen tennaribrändin ja myydä tuotteitaan verkossa. Ajatusleikkinsä sivutuotteena Hyppönen tulee osoittaneeksi kuinka helppoa verkkokaupan perustaminen pohjimmiltaan tänä päivänä on:

  1. Varaa domain
  2. Luo tunnukset verkkokauppa-alustaan
  3. Valitse kaupallesi valmis ”teema” (= layout, ulkoasu) ja luo tuotteet kauppaan

Muutamassa tunnissa kauppa on valmis ja tuotteesi on tarjolla globaalille neljän miljardin potentiaalisen asiakkaan joukolle.

Tästä herää kysymys, että mihin ihmeeseen tarvitaan ammattiosaamista tai varsinkaan ammattimaista mainostoimistoa verkkokaupan suunnitteluun tai toteuttamiseen?

Tässä blogitekstissä pureudun siihen, mitä perustavanlaatuisia haasteita kuluttajaverkkokauppaprojektin suunnitteluvaiheessa saatetaan kohdata, miten meillä Sinisellä Härällä lähestytään verkkokauppatoteutuksia ja miten laadukas käyttöliittymäsuunnittelu voi auttaa selviytymään kovenevasta kilpailusta voittajana.

1. Oletukset ovat vaarallisia – syvällinen asiakasymmärrys on menestyksekkään verkkokaupan perusta

Edellä kuvattu Hyppösen hypoteesi verkkokaupan perustamisen helppoudesta on kiistatta realistinen ja kaikkien saavutettavissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vartissa keksityn lenkkaribrändin verkkokaupan rakentaminen olisi järkevää. Yksikään lenkkaribrändi ei ole koskaan menestynyt määrittämällä kohderyhmäkseen ”kaikki maailman ihmiset”. Aivan kuten markkinointi vaatii aina kohdentamista ja resurssien fokusointia, menestyvän verkkokaupan rakentaminen ja operointi vaatii syvää asiakasymmärrystä.

Vaikka emme suoraan tarjoa palvelumuotoilun tai strategisen konsultoinnin palveluita, aloitamme verkkokauppaprojektit useimmiten asiakkaidemme kanssa liiketoiminnan perusasioita käsittelevistä kysymyksistä.

  • Mitä myydään?
  • Mitä arvoa tuotetaan?
  • Kenelle halutaan myydä?
  • Mitä loppuasiakas arvostaa?

Vastaukset tällaisiin kysymyksiin saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, mutta usein ne jäävät päivittäisen arkitoiminnan jalkoihin. Pahimmassa tapauksessa asioita ei ole pohdittu hetkeen lainkaan, vaan on muodostettu kasa oletuksia omasta asiakaskunnasta, heidän tarpeistaan ja motiiveistaan.

Näiden oletusten haastaminen on liiketoiminnan kehittämisen osalta muutenkin kannattavaa, mutta onnistuneen verkkokauppatoteutuksen kannalta välttämätöntä. Vasta kun näihin kysymyksiin on saatu yksiselitteiset vastaukset, voidaan siirtyä käyttöliittymäsuunnittelun ensimmäiseen vaiheeseen.

Jos verkkokauppasi myy kaikkea kaikille, soita Mikolle.

2. Asiakasta ei ole varaa eksyttää – selkeä käyttäjäpolku on parasta asiakaspalvelua

Käyttäjäpolulla tarkoitetaan sitä matkaa, jonka tietty käyttäjä kulkee verkkokaupassa: mille sivulle hän laskeutuu, mitä hänelle näytetään, mihin häntä ohjataan, mitä tuotteita tai sisältöjä hänelle tarjotaan, miten hän pääsee ostamaan ja niin edelleen.

Pohjimmiltaan kyse on asiakaspalvelusta. Toisin kuin kivijalkakaupassa, verkkokaupassa asiakas harvoin ovesta sisään astuessaan haluaa esittää myyjälle kysymyksiä tai ilmoittaa ääneen mitä hän on tullut ostamaan.

Sen sijaan verkkokaupassa myyjän (tai pikemminkin verkkokaupan suunnittelijan) vastuulla on tuntea kauppaan saapuvan asiakkaan tarpeet niin hyvin, että loppuasiakkaalle on kauppaan saapuessaan täysin selvää mistä hän haluamansa tuotteen, palvelun tai muun etsimänsä sisällön löytää.

Laadukas käyttöliittymäsuunnittelu lähtee siitä, että tunnistetaan verkkokaupassa asioivat eri käyttäjäryhmät, tutustutaan heidän tarinoihinsa ja pohditaan kriittisesti, miten näitä käyttäjäryhmiä voidaan palvella mahdollisimman tehokkaasti. Sen mukaan, kuinka monta toisistaan riittävän erilaista käyttäjätyyppiä tai -tarinaa aloitusvaiheessa identifioidaan, rakennetaan käyttäjäpolkuja tarvittaessa useampia.

Lopputuotteena käyttäjäpolkujen laadukkaasta suunnittelusta on usein ”käyttäjäpolkukartat” (eng.: User Story Map),  joissa kuvataan visuaalisesti ja yksityiskohtaisesti, miten eri käyttäjäryhmien odotetaan kaupassa kulkevan ja miten kulkemista halutaan ohjata.

Loppuasiakkaan tarpeiden yksilöllinen huomioiminen on tapa palvella asiakasta mahdollisimman laadukkaasti, mutta myös kriittistä kaupan konversion (= kuinka moni potentiaalinen asiakas lopulta ostaa) kannalta. 

Jos et tiedä, mitä kävijät kaupassasi tekevät, soita Mikolle.

3. Tunteella on merkitystä – laadukkaan käyttäjäkokemuksen arvoa on vaikea mitata, mutta se on suurempi kuin kuvittelet

Kirkkaan asiakasymmärryksen muodostuttua ja käyttäjäpolkujen hahmotuttua siirrytään siihen työvaiheeseen, jota useimmiten tarkoitetaan, kun arkikielessä puhutaan UI-suunnittelusta.

Abstraktit mindmapit ja kaavamaiset käyttäjäpolkukartat alkavat tässä vaiheessa prosessia muotoutumaan konkreettisiksi elementeiksi suunnittelijan näytöllä. Tämä on se työvaihe, joka ohitetaan täysin, jos lähdetään toteuttamaan kauppaa valmisteemojen avulla.

Itse käyttöliittymän suunnittelutyön ensimmäinen osa on yleensä tilaajan näkökulmasta melko suoraviivaista ja selkeää, joskus jopa tylsää. Tässä vaiheessa keskitytään rakentamaan eritasoisia wireframe-malleja. Näiden lähtökohtaisesti harmaita laatikoita sisältävien mallien tarkoituksena on hahmottaa verkkokaupan sivujen, elementtien ja muiden sisältöjen sekä toiminnallisuuksien hierarkinen suhde toisiinsa ja varmistaa, että kaikki aiemmin tunnistetut käyttäjäpolut tulevat huomioiduiksi.

Verkkokaupan tilaajan näkökulmasta huomattavasti kiinnostavampaa onkin suunnittelutyön seuraava vaihe, jossa laatikkomaiset wireframet muutetaan visuaalisesti näyttäviksi layouteiksi. Tässä kohtaa kaupan brändi, visuaalinen ilme ja muu persoonallinen olemus alkavat vihdoin hahmottua.

Samalla kun suunnittelutyössä siirrytään wireframe-malleista layouteihin, käyttöliittymäsuunnittelun ja käyttökokemussuunnittelun raja-aita alkaa hämärtyä. Näiden termien ja konseptien eroavaisuuksia olemme avanneet blogissamme jo aiemmin.

Tärkeintä on ymmärtää, että kaikki tässäkin artikkelissa esitetyt kysymyksenasettelut ja työvaiheet tähtäävät tasan yhteen lopulliseen tavoitteeseen: mahdollisimman laadukkaaseen loppukäyttäjän kokemukseen. Sillä ei nimittäin ole juuri mitään merkitystä, vaikka aiemmassa työvaiheessa olisi onnistuttu upeasti määrittämään käyttäjäpolkuja tai sisältöjen hierarkisia suhteita – jos käyttäjäkokemus on heikko, ei kauppaa todennäköisesti synny.

Maailma on täynnä verkkokauppoja. Lähestulkoon mikä tahansa tuote on saatavilla muodossa tai toisessa esimerkiksi Amazonin, Alibaban tai Ebayn kaltaisista jättimäisistä kaupoista. Tästä johtuen voi karrikoidusti todeta, että ainut tapa kilpailla edellä mainittuja jättiläisiä vastaan on tarjota loppuasiakkaalle poikkeuksellisen loistavaa palvelua tai luoda asiakkaalle turvallinen ja luottavainen tunne-elämys myyjän brändimielikuvan kautta.

Toki loppuasiakas voi arvostaa esimerkiksi paikallisuutta, helppoa saatavuutta tai vaikkapa myyjän spesifiä asiantuntemusta, mutta lopulta kyse on aina luottamuksesta ja käyttäjän kokemuksesta – tunteeko asiakas olonsa riittävän luottavaiseksi tilataksensa tältä myyjältä ja tästä kaupasta?

Verkkokaupan tavoitteena on lähes poikkeuksetta tuottaa sitä kuuluisaa kauppaa, ja ammattimaisesti toteutetun käyttöliittymän ja käyttökokemuksen tehtävänä on poistaa loppuasiakkaan näkökulmasta niin monta ostamisen estettä kuin mahdollista.

Jos et ole varma, huokuuko kauppasi luotettavuutta, soita Mikolle.

Lopuksi 

Tässä blogikirjoituksessa on raapaistu korkeintaan verkkokaupan käyttöliittymien ja käyttäjäkokemusten suunnittelutyön pintaa. Todellisuudessa suunnittelu- ja toteutustyö vaatii kymmenien tai satojen toisistaan riippuvaisten pienten valintojen tekemistä. Meillä Sinisellä Härällä tätä työtä tehdään joka päivä suunnittelijoiden, koodaajien, projektipäälliköiden ja asiakkaiden kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Jos mietit, että kannattakohan verkkokauppaprojektin suunnittelutyöhön sittenkään lähteä yksin, niin lataa Verkkosivujen ostajan opas. Olemme keränneet siihen valmiiksi vastauksia useimpiin aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Tilanteen niin vaatiessa, soita Mikolle.

Vieraskirjoitus: Flashnode – Automaatio kilpailukykyisen verkkokaupan ytimessä

Jos automatisoitua verkkokauppaa pitää edelleen futuristisena visiona, on otettava kiriä. Verkkokauppojen jatkuvasti kiristyvä kilpailu ja tavoite olla kuluttajien ykköskauppapaikka on tuonut automaation verkkokauppa-alan keskiöön.

Asiakkaiden odotukset erityisesti verkkokaupan toimituksia, palauttamista ja asiakaspalvelua kohtaan on kiristynyt. Jos verkkokauppa ei vastaa näihin vaatimuksiin, on kilpaileva yritys vain yhden Google-haun päässä.

Myös suurten verkkokauppojen tuomat jännitteet vaikuttavat alaan merkittävästi. Esimerkiksi länsimaissa ylivoimainen Amazon on luonut omia patenttiratkaisuja, joilla hyödynnetään automaatiota tehokkaasti ja asiakkaan odotukset ylittäen – kuten toimittamalla tuotteen ennen kuin asiakas on sen edes tilannut.

Automaatio ei kuitenkaan ole vain verkkokauppajättien etuoikeus, vaan helposti muidenkin ulottuvilla.

Mitä on verkkokaupan automaatio?

Verkkokaupan automaatiota käytetään tyypillisesti sekä prosessien tehostamiseen että ongelmanratkaisuna. Jos automaatio pystyy suorittamaan jonkin tehtävän reaaliaikaisesti ja ehkä jopa tehokkaammin kuin ihminen, se kannattaa ehdottomasti antaa tietokoneen hoidettavaksi. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi automaattiset sähköpostit sekä varastosaldojen ja tilaustietojen reaaliaikainen päivittäminen. Yksin nämä tehtävät eivät ole ihmiselle vaativia, mutta yhdessä ja jatkuvasti toistuvina ne vievät työpäivästä suuren osan aikaa.

Automaatiota käytetään apuna myös ratkaisemaan esimerkiksi hylätyt ostoskorit. Noin 70% verkkokaupan ostoskoreista hylätään, eli asiakas poistuu sivustolta maksamatta ostoskoriin lisättyjä tuotteita. Näiden asiakkaiden kontaktointi muistutussähköpostilla voidaan automatisoida.

Verkkokauppiaille tuttu ongelma on myös se, että varastosaldoja ei välttämättä ehditä päivittää verkkokauppaan. Tämä voi johtaa siihen, että asiakas tilaa tuotteen, joka todellisuudessa on jo myyty loppuun. Tämä voidaan ratkaista verkkokauppa-alustan ja varastonhallinnan väliin rakennettavalla liitännällä (eli integraatiolla), joka päivittää saldon automaattisesti varastonhallinnasta verkkokauppaan. Tämä helpottaa erityisesti yritystä, jolla on yhteinen varasto kahdessa kauppapaikassa, kuten kivijalassa ja verkkokaupassa.

Kilpailuedun saavutus

Automaatio ei tuo ainoastaan helpotusta verkkokauppiaan arkeen, vaan se tekee yrityksestä asiakkaan silmissä houkuttelevimman vaihtoehdon.

  • Verkkokauppa voi luvata asiakkaalle enemmän. Prosessit eivät tule hidastumaan edes myyntipiikkien aikana, kun tietokone osallistuu rutiinityöhön.
  • Automaatio säästää rahaa. Nämä vapautuneet resurssit voidaan käyttää vaikka huokeampiin tuotteiden hintoihin tai myynti- ja markkinointitoimenpiteisiin, jolla houkutellaan lisää asiakkaita.
  • Yrityksestä tulee luotettavampi. Jos tietokone hoitaa laskuttamisen, ei synny (näppäily)virheitä. Asiakas voi aina luottaa, että laskutustiedot ovat oikein. Sama pätee myös ajantasaisiin varastosaldoihin ja tuotetietoihin.

Ajan ja rahan tuoma säästö antaa myös vapautta kokeilla ja uudistua. Verkkokauppa-ala kehittyy kovaa vauhtia, ja yritysten on löydettävä jatkuvasti uusia keinoja pysyä virkeänä. Mitä jos vapautuneet resurssit käytettäisiin entistä parempaan messuosastoon, digimarkkinointiin tai uuden tuotteen/palvelun lanseeraukseen?

Automaation käyttöönotto

Automaation käyttöönottoon vaikuttaa ensisijaisesti yrityksellä käytössä olevat ohjelmistot, kuten verkkokauppa-alusta. Osa verkkokauppa-alustoista saattavat tarjota omia plugineja, joita kauppiaat voivat ottaa käyttöön joko ilmaiseksi tai lisämaksusta. Esimerksiksi WooCommerceen löytyy paljon valmiita toteutuksia eri järjestelmillä.

Automaatioon on myös erikoistuneita ohjelmistointegraatioiden palveluntarjoajia, joista Suomessa johtavin on Flashnode. Flashnoden palvelussa on valmiiksi rakennettuja integraatioita useimpiin verkkokauppaohjelmistoihin, jolloin asiakkaan ei tarvitse maksaa kehitystyöstä. Jos omaa ohjelmistoa ei kuitenkaan palvelusta löydy, voi integraation tilata myös projektityönä.

Flashnoden integraatioilla voidaan automatisoida kiinteällä kuukausimaksulla muun muassa varastosaldot, tilausstatukset, laskutuksen ja asiakasprofiilien päivittymisen. Palveluun kuuluu myös ylläpito, eli tarkka valvonta integraation toiminnasta ja nopea puuttuminen mahdollisiin virhetilanteisiin. Katso myös koko lista mitä Flashnode voi automatisoida WooCommerce-verkkokaupassa. Samalla näet, löytyykö käyttämäänne ohjelmistoon valmis integraatio.

Automaation palveluntarjoajia on myös logistiikan puolella, jolloin lähettäminen ja palautusten käsittely tapahtuu vaivattomammin. Automaatio myös nopeuttaa tuotteiden lähettämistä, jolloin pystytään vastaamaan asiakkaiden odotuksiin nopeista toimitusajoista.

Verkkokauppiaan ei siis tarvitse itse osata rakentaa integraatiokoodia (tai edes puhua niistä). Luotettavan palveluntarjoajan kanssa hän saa automatisoitua liiketoiminnastaan ylimääräisiä käsitöitä, eikä tämä useimmiten vaadi edes uuden opettelua. Päinvastoin: täytyy muistaa, ettei asioita tarvitse enää tehdä itse. Sininen Härkä ja Flashnode hoitavat toimivan integraation puolestasi. Kysy lisää.

Nico Härkönen

CEO, Founder, Partner
Asiakkuudet, yhteistyöt, digimarkkinointi ja koulutukset
040 8222 843
nico@sininenharka.fi

Tai

Tomi Räsänen

Co-Founder / Chief Sales & Marketing Officer
+49 163 716 7767 / +358 44 7767 826
tomi.rasanen@flashnode.com
www.flashnode.com

Näytä
Tilaa maksuton digimarkkinoinnin auditointi (arvo 790 € +alv)