Verkkosivuprojekti voi suistua väärille raiteille jo ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan. Näitä virheitä kannattaa välttää, kun valitset WordPress-verkkosivuillesi tekijän!
Virhe 1: Vaatimusmäärittelyn skippaaminen
Verkkosivuprojekti on paras aloittaa huolellisella vaatimusmäärittelyllä. Vaatimusmäärittely antaa selkeät raamit sille, mitä sivustolle pitää tehdä. Se selventää, mitä verkkosivuilta odotetaan, millaisia teknisiä ja sisällöllisiä vaatimuksia sivustolle on ja miten vaatimukset toteutetaan.
Vaatimusmäärittelyn rooli on sitä tärkeämpi, mitä enemmän toiminnallisuuksia sivuille halutaan. Visuaalisesti näyttäviä valmiita verkkosivupohjia saa ostettua jopa puoli-ilmaiseksi, mutta näitä geneerisiä pohjia ei ole räätälöity juuri sinun liiketoimintasi kannalta optimaalisiksi. Räätälöinti, toiminnallisuudet ja teknisyys maksavat, ja siksi on tärkeää määritellä jo alkuun tarkasti, millaisia toiminnallisuuksia sivuille tarvitaan.
Toimivimman vaatimusmäärittelyn saat todennäköisesti aikaiseksi yhteistyössä ulkopuolisen konsultin kanssa, joka johtaa prosessia ja osaa kysyä tilaajalta, siis sinulta, juuri oikeat kysymykset. Vaatimusmäärittelyn avulla ymmärrät itsekin kirkkaammin, mitä tulevalta sivustoltasi haluat, ja voit paremmin vertailla saamiasi tarjouksia.
Virhe 2: Epämääräinen kilpailutus
Kuvitellaan, että olet ostamassa asuntoosi ulko-ovea. Lähetät ovifirmoille pyyntöjä tarjouksista ”omakotitalon ulko-ovelle”. Vastauksena saat tarjouksia väärän korkuisista, levyisistä, värisistä, ikkunallisista ja ikkunattomista ovista, joissa on erilaisia lukkoja ja kahvoja. Tarjoukset eivät ole sinulle sopivia eivätkä vertailukelpoisia, koska et ole kertonut, millaisen oven haluat. Sama pätee verkkosivuprojektiin.
Vaatimusmäärittely kannattaakin sisällyttää kilpailutusvaiheen tarjouspyyntöihin. Selkeän vaatimusmäärittelyn avulla palveluntarjoajat osaavat vastata juuri sinun vaatimuksiisi ja sinä taas pystyt kilpailuttamaan tarjoukset paremmin ja vertailukelpoisemmin ja valitsemaan juuri sinulle sopivan verkkosivujen tekijän.
Vaatimusmäärittelyn tulee olla mahdollisimman tarkka. Pelkkä ”yhteydenottolomake”-teksti toivomuslistassa voi saada yhden verkkosivujen tekijän tarjoamaan käsin koodattua, työlästä ja hintavaa lomaketta, toisen taas valmiilla pluginilla eli lisäosalla toteutettua lomaketta, jonka tekeminen on nopeampaa ja edullisempaa, mutta jonka korjaaminen rikkoutuessa on vaikeampaa. Kaikki tekniset ominaisuudet ja niille halutut toteutustavat onkin syytä sisällyttää vaatimusmäärittelyyn.
Pohdi näitä kysymyksiä vaatimusmäärittelyyn:
- Mitä tavoitteita meillä on sivustollemme? Mikä on sen rooli liiketoiminnassamme?
- Mitä sivustokäyttäjän pitää pystyä tekemään sivustolla?
- Kuvaa eri toiveet ja toiminnallisuudet mahdollismman tarkasti
- Esim. käyttäjän pitää voida laskea hinta laskurilla, mikä lähettää tarjouspyynnön integraation kautta suoraan CRM-järjestelmäämme Active Campaigniin (kerro myös, miten laskurin pitäisi toimia ja minkälaiset matemaattiset kaavat pyörivät taustalla)
- Miten paljon haluatte itse muokata sivustoa?
- Pitääkö sivuston toimia dynaamisesti eli päivittyvätkö sivuston sisällöt automaattisesti useampaan paikkaan? Mitkä osiot pitäisi toimia dynaamisesti?
- Tarvitsetteko integraatioita eri järjestelmiin? CRM, kassajärjestelmä, varastohallinta?
- Minkälaista visuaalisuutta kaipaatte? Haluatteko sivustolle liikettä ja animointia?
- ja niin edespäin…
Virhe 3: Sivuston hallinnoinnin ja jatkokehityksen unohtaminen
Jo kilpailutusvaiheessa on tärkeää pohtia, millaista hallinnointia ja jatkokehitystä kaipaat sivustollesi sitten, kun se on valmis. Haluatko pystyä muokkaamaan sivuja itse aina rakenteista lähtien, vai riittääkö, että voit päivittää kuvia ja tekstejä? Entä kuka pystyy jatkokehittämään sivustoasi tarpeen vaatiessa: sinä, kuka tahansa verkkosivujen tekijä vai ainoastaan sivut koodannut yritys? Hallinnoinnin ja jatkokehityksen tarpeet vaikuttavat sivuston toteutustapaan.
WordPressin Elementorilla, visuaalisella sivunrakentajalla, tehtyjä nettisivuja on helppo käyttää ja päivittää, ja jopa rakenteita saa muokattua iisisti drag and drop -ominaisuudella eli raahaamalla ja pudottamalla elementit haluttuun kohtaan sivulla. Toisaalta sisältöjä saa poistettua vahingossakin, eikä jatkokehitys Elementorilla ole aivan simppeliä.
Teemakehittämällä eli koodaamalla tehtyjen WordPress-verkkosivujen sisällön muokkaus on selkeää, mutta rakenteiden muovaus onnistuu vain koodaamalla. Tässä on sekä plussia että miinuksia: osaamaton hallinnoija ei voi vahingossa tehdä rakenteellisia muutoksia, mutta jos sivuja tarvitsee jostain syystä muokata useasti, ei sitä voi tehdä drag and drop -tyyliin.
Teemakehittämällä tehtyjä sivuja voivat kuitenkin jatkokehittää muutkin koodiosaajat kuin verkkosivujen alkuperäinen tekijä, ja jatkokehittäminen on helppoa. Lisäksi teemakehitys tuo muitakin hyötyjä, kuten paremman yhteensopivuuden lisäosien, esimerkiksi WooCommercen (verkkokaupat) ja Polylangin (monikielisyys), kanssa sekä vähemmän korjaustyötä ja bugeja, mikäli saitin on tehnyt osaava tekijä.
Se, millaista nettisivujen hallinnointi on asiakkaalle, erottaa monen WordPress-talon toisistaan. Kerro siis vaatimusmärittelyssä, pitääkö sinun tehdä rakenteellisia muutoksia sivustolle itse ja haluatko tehdä ne droppaamalla vai koodaamalla. Sinisellä Härällä on nyt siirrytty kokonaan teemakehitykseen, jonka olemme todenneet toimivimmaksi vaihtoehdoksi pitkällä tähtäimellä.
Virhe 4: Ylläpidon puuttuminen sopimuksesta
Kun valitset verkkosivujen tekijää, älä unohda sivuston ylläpitoa. Pohdi, mitä ylläpito tarkoittaa sinulle ja millaista ylläpitoa odotat sivun tekijältä. Varmista, että sinun ja tekijän näkemykset ylläpidosta kohtaavat.
Kirjaa sopimukseen selkeästi, mitä nettisivutekijän ylläpitovastuuseen kuuluu ja mikä työstä on erikseen laskutettavaa. Jos sivusto kaatuu, laskutetaanko sen korjaamisesta erikseen? Millainen reagointiaika tekijällä on? Entä kuka huolehtii versiopäivityksistä ja sivuston palvelintilasta – tietoturvan, suorituskyvyn ja kapasiteetin kunnossa pysymisestä?
On tärkeää rajata vastuut selkeästi. Sivuston ”rikkuminen” kun voi johtua yhtä lailla asiakkaan muokkauksista kuin virheestä sivuston toteutuksessa. Onko nettisivujen tekijän vastuulla, että sivu toimii oikein asiakkaan muokkauksista huolimatta? Entä kuka maksaa virheen selvittämiseen ja korjaamiseen kuluvan ajan missäkin tilanteessa?
Virhe 5: Projektin sisältöä ei ole rajattu tarpeeksi tarkasti
Oletatko, että esimerkiksi verkkosivun sisällöntuotanto, hakukoneoptimointi, analytiikka-asiat, graafinen ohjeistus ja uuden logon suunnittelu kuuluvat verkkosivupakettiin automaattisesti? Verkkosivutekijät taas olettavat niiden tulevan tilaajalta, jos niitä ei ole sisällytetty tarjouspyyntöön. Kaikki edellä mainitut ovat isoja osakokonaisuuksia, joiden toteuttamisesta kannattaa ehdottomasti neuvotella erikseen.
Huomioi projektin sisältöä sopiessasi myös aikataulu, läpivientikäytänteet, työkalut ja hinnoittelumalli – sekä jo edellä mainittu tarkka kuvaus ylläpitopalvelusta. Eri tekijöiden välillä voi olla suuria eroja esimerkiksi siinä, kuinka usein tekijä palaveeraa kanssasi avoimista asioista ja projektin etenemisestä.
Virhe 6: Tekijän tiimi ei sovi projektiin
Palveluntarjoajan tech stack eli sivuston rakentamiseen käyttämät teknologiat, tapa tehdä asioita sekä toteuttava tiimi ja sen osaaminen ovat yksi tärkeimmistä asioista nettisivujen tekijän valinnassa. Tarjoukseen kannattaa pyytää sivut toteuttavan työryhmän kuvaus, jonka pohjalta on hyvä pohtia, sopiiko tiimi juuri omaan projektiin.
Jos projektissa on vain yksi devaaja, seisooko työ, mikäli tämä sattuu sairastumaan? Härällä jokaisessa projektissa on mukana kaksi devaajaa ja tekninen projektipäällikkö, jotta näin ei pääsisi käymään.
Entä löytyykö toteuttavasta tiimistä UI/UX-osaamista? Sivuston rakentaminen on paljon muutakin kuin koodaamista, ja oikeastaan projektin näkyvin osuus syntyy juuri sivuston designista, asiakaspolkujen synnyttämisestä, käyttäjäpersoonien ja sivuston tavoitteiden määrittelystä sekä muusta käyttöliittymän ja käyttäjäkokemuksen suunnittelusta. Jos verkkosivujen tekijä ei vastaa käyttöliittymäsuunnittelusta, jää kaikki tämä työ sinulle.
Lisäksi kokonaisvaltaiseen verkkosivuprojektiin kuuluu toki paljon muutakin, kuten sisällöntuotantoa ja hakukoneoptimointia, eikä markkinoinnin hallitsemisestakaan ole haittaa. Jos kaipaat apua näihin osa-alueisiin, kannattaa varmistaa, että valitsemaltasi tekijältä löytyy tarvittavaa osaamista. Meiltä Härältä saat verkkosivuprojektiisi halutessasi kaiken edellä mainitun.
Virhe 7: Liikaa tai liian vähän painoarvoa referensseille
Referenssit ovat kinkkinen juttu. Niitä on hyvä olla, ja niiden katsominen on ehdottomasti järkevää, mutta niille ei kannata laittaa ylettömästi painoarvoa verkkosivutekijän valinnassa. Hyödyllisimpiä referenssit ovat silloin, kun verkkosivustosi pitää olla informatiivinen ja upean näköinen, mutta siltä ei vaadita erityisiä toiminnallisuuksia. Jos valitset tekijän, jonka aiempi jälki miellyttää, saat omastakin sivustostasi todennäköisesti mieluisan näköisen.
Jos taas sivu vaatii paljon toiminnallisuuksia, kasvaa koodarin rooli. Hyvä koodari osaa ottaa huomioon validoinnit, tietoturvan, laadun, nopeuden ja monia muita ominaisuuksia, jotka eivät välttämättä näy päällepäin.
Allekirjoittanut ei takertuisi referensseihin liikaa vaan suhtautuu niihin pienellä varauksella. Osaajat voivat vaihdella firmojen sisällä joskus tiuhaankin tahtiin, etkä siksi välttämättä tiedä, saatko verkkosivuprojektiisi juuri ihailemasi refenssicasen toteuttaneita tekijöitä.
Onko sinulla verkkosivuprojekti, johon kaipaat tekijää? Me Härällä teemme verkkosivustoja ja -kauppoja, sisällöntuotantoa, graafista suunnittelua ja digimarkkinointia, ja autamme mielellämme sinuakin. Ota yhteyttä, niin katsotaan, olemmeko me sopiva match!