Blogi

Kuinka kirjoittaa blogiteksti?

Ihminen kirjoittaa blogia

Tai oikeastaan mikä tahansa keskipituinen kirjoitus? Hyvä kysymys. Kirjoittaminen ei ole helppoa edes sitä ammatikseen tekevälle, ainakaan minulle. Tästä huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, päätin jakaa vinkkejäni blogitekstin luomiseen. Samat suuntaviivat auttavat myös monen muun kirjoitustyön edessä. 

Kirjoittaminen on prosessi, ja minua tuon välillä vuoreltakin tuntuvan möhkäleen valloittamisessa auttaa, kun lähestyn sitä vaihe kerrallaan. Valmiiksi teksti harvoin syntyy ensimmäisellä kirjoituskerralla, mutta näillä askeleilla urakasta on tullut hitusen helpompaa. Toivottavasti neuvojen jakaminen auttaa meitä molempia synnyttämään yhden blogitekstin! 

1. Aiheen valinta, eli mistä kirjoittaa? 

Jos sopiva aihe ei ole valmiiksi taskussa, lähde liikkeelle vaikka blogin tavoitteista: Miksi ja kenelle kirjoitat blogia? Mitä haluat kertoa tai saavuttaa blogilla? Meillä Härällä blogin tarkoituksena on jakaa ajatuksiamme ja osaamistamme sekä vaikuttaa samalla positiivisesti sivustomme hakukonenäkyvyyteen. 

Koska blogikirjoitus on usein ainakin jossain määrin henkilökohtainen, on sen aihetta valitessa enemmän kuin sallittua miettiä, mistä itse haluaa kirjoittaa. Mikä aihe on sinulle tärkeä? Mistä sinulla on sanottavaa? Minä päätin kirjoittaa blogin siitä, mitä itse teen: kirjoittamisesta.  

Tietenkin plussaa on, jos valittu aihe on ajankohtainen ja muitakin kiinnostava. Sivuston tekstisisältöjä varten kannattaakin tehdä avainsanatutkimus, jonka pohjalta on helpompi pohtia sopivia blogiaiheita. 

Totaalista ajatusjumia voi taklata myös luovan ideoinnin harjoituksilla. Laita kelloon aikaa kolme minuuttia ja kirjoita sinä aikana ylös niin monta aiheideaa kuin ehdit. Toteutuskelpoisuudella ei ole väliä, sillä määrä voittaa laadun. Todennäköisesti aihejoukosta löytyy silti ainakin yksi hyvä idean siemen. 

2. Kohta kaksi: ajatusten kirkastaminen 

Ajatustyö on tärkeä osa kirjoittamista. On siis OK kerätä hetken aikaa ajatuksia ja miettiä, mitä valitusta aiheesta oikeastaan haluaa tai aikoo sanoa.  

Itse kirjoitan aluksi kaikki sekalaiset ajatukseni ylös ja kerään ne yhteen paikkaan muiden tiedonmurusten kanssa. Niitä haaliessa sisältö alkaa yleensä kirkastua ja saatan jo jäsennellä tekstin runkoa alustavien väliotsikoiden alle. 

Ajatustyön voi tehdä myös paperille esimerkiksi kouluajoilta tuttuna ajatuskarttana. Siinä keskelle kirjoitetaan pääaihe, jonka ympärille listataan muita aiheeseen liittyviä isompia kokonaisuuksia. Niiden reunoille taas kerätään pieniä, yksityiskohtaisempia asiaan liittyviä faktoja ja huomioita. 

3. Ensimmäinen tekstiversio: kirjoita kaikki ulos 

Kun sinulla on jonkinlainen käsitys siitä, mitä haluat kirjoittaa, on aika… kirjoittaa! Tässä vaiheessa kannattaa unohtaa kielioppisäännöt ja itsesensuuri. Tekstistä ei tarvitse tulla kerralla valmista. Tärkeintä on saada jotain aikaiseksi ennen kuin tyhjän paperin kammo tai lamaannuttava itsekriittisyys ehtii iskeä. 

Jos aloittaminen tuntuu vaikealta, kuten se allekirjoittaneesta usein tuntuu, voi aikarajan asettaminen auttaa. Laita kello soimaan 25 minuutin kuluttua ja kirjoita siihen asti niin paljon kuin ehdit – tässäkin määrä on tärkeämpää kuin laatu. Kahdessakymmenessäviidessä minuutissa olen yleensä saanut ajatukset virtaamaan siihen malliin, että kirjoittaminen rullaa sen jälkeenkin ja lopputuloksena syntyy tekstin ensimmäinen versio. 

4. Tekstin työstäminen vaihe vaiheelta 

Jes, alustava teksti on kasassa. Nyt sitä saa muokkailla ja korjailla. Toista tekstiversiota työstäessä korjaan räikeimmät kirjoitusvirheet ja usein myös jäsentelen tekstiä uudelleen: siirrän esimerkiksi lauseita tai jopa kokonaisia kappaleita eri paikkoihin, jotta asioiden esittämisjärjestys olisi mahdollisimman looginen. Tavoitteena on saada tekstistä eheä kokonaisuus. 

Toista versiota seuraa kirjoitusprosessissani kolmas, neljäs ja ehkä viideskin versio – tai niin monta kuin tarvitaan. Jokaisella uudella tekstin läpikäyntikerralla pyrin hiomaan kieltä paremmaksi, tarkistamaan epäselviä faktoja ja täydentämään tai karsimaan asiasisältöä sen mukaan, onko tekstissä jo liikaa tai liian vähän asiaa. 

5. Viilailun aika, eli tekstin oikoluku 

Kun blogitekstin kokonaisuus on kasassa, kannattaa ottaa hiomapaperi käteen ja silotella kieli ja muut yksityiskohdat vielä kerran kuntoon. Itse kiinnitän huomiota muun muassa seuraaviin asioihin: 

  • Oikeinkirjoitus. Wordin kielentarkistus auttaa välttämään selkeimmät huolimattomuusvirheet, ja muita kielioppiasioita voi varmistaa vaikka Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta. Myös tekstin lukeminen lopusta alkuun voi helpottaa omien mokien havaitsemisessa. 
  • Kielen toisteisuus. Jos teksti vilisee samoja sanoja ja toistensa kaltaisia lauseita, käy sen lukeminen puuduttavaksi. Toistoa kannattaa välttää silloin, kun merkitys ei kärsi siitä. Bongaa esimerkiksi usein käyttämiäsi sanoja ja vaihda ne välillä synonyymeihin (itse korvasin ”blogitekstin” ainakin ”kirjoituksella” ja ”tuotoksella”). Inspiraatiota tarjoaa Synonyymit.fi.  
  • Asiasisällön toistuminen. Tämä on hyvä juttu silloin, kun haluat painottaa tärkeää asiaa, mutta huono juttu oikeastaan kaikissa muissa tapauksissa. Jos olet kirjoittanut saman asian useaan kertaan, vaikka eri sanoinkin, poista ylimääräiset kerrat. 
  • Tone of voice eli kirjoituksen äänensävy. Välittyykö tekstistä haluamasi mielikuva? Sävyyn vaikuttavat myös sanavalinnat eli se, onko kielesi rentoa, asiallista, värikästä tai neutraalia. Blogissa kirjoittajan oma ääni saa yleensä kuulua. 
  • Helppolukuisuus. Etenkin netissä lyhyehköt kappaleet, selkeät väliotsikot, listat ynnä muut tekstin jäsentelyn keinot helpottavat lukemista, joten lisää otsikoita ja rivivälejä tarpeen mukaan. 
  • Hakukoneoptimointi. Jos olet tehnyt avainsanatutkimuksen, muista hyödyntää avainsanoja otsikoissa ja käyttää niitä tekstissä monissa eri muodoissa. Mutta älä tunge mitään mukaan väkisin vain siksi, että uskot hakukoneiden pitävän siitä. Lisää tässä vaiheessa myös mahdolliset linkitykset. 

6. Juuri ennen julkaisua 

Kun kirjoitus on mielestäsi varsin hyvällä mallilla ja kieliopillisestikin kivassa kunnossa, on hyvä idea nukkua yön yli. Seuraavana päivänä pystyt katsomaan tuotosta tuorein silmin ja korjaamaan loputkin pilkut paikoilleen. 

Viimeisen oikolukukierroksen jälkeen teksti kannattaa, jos mahdollista, luetuttaa vielä jollakulla toisella. Ja sitten vain julkaisemaan! 

Näin on blogitekstisi (kuten tämä minunkin) pian valmis. Tsemppiä työhön! Ja hei, jos kirjoittaminen ei vinkeistä huolimatta suju, muista, että sen voi aina ulkoistaa

Jos pidit kirjoituksesta, kerro siitä muille!

Share on facebook
Facebook
Share on linkedin
LinkedIn
Share on twitter
Twitter
Share on whatsapp
WhatsApp

Jos haluat lisää, tilaa uutiskirje!

Anniina

Anniina

Anniina on Sinisen Härän Content Specialist, joka luo sisältöä asiakkaiden someen, saiteille ja milloin mihinkin kanavaan. Kirjoittamaan Anniina on oppinut lukemalla, mutta jos kirjat voisi juuri nyt vaihtaa mihin tahansa, olisi Anniina rinkka selässä matkalla lämpimien tähtitaivaiden alle.

Liity härkälaumaan

Haluamme ilmoittaa, että lähettämällä tämän lomakkeen, luovutat meille henkilötietojasi, joita säilytämme ja käsittelemme tietosuojaselosteen mukaisesti.