Blogi

10 käytännön esimerkkiä verkkosivustojen saavutettavuuden suunnittelusta

Verkkosivustojen saavutettavuus lienee sanapari, joka on kantautunut sinunkin korviisi lähiaikoina. Mitä verkkosivustojen saavutettavuus tarkoittaa käytännössä? Tätä kysymystä olen pyöritellyt, pyrkinyt oppimaan aiheesta ja etsimään mahdollisimman paljon tietoa. Nostin artikkeliin käytännön vinkkejä ja esimerkkejä siitä, mitä WCAG 2.0-direktiivi tuo mukanaan verkkosivustojen suunnitteluun.

Asia on pinnalla monessa yhteydessä sen takia, että syksyn 2019 jälkeen julkaistujen verkkosivustojen tulee täyttää WCAG-saavutettavuusdirektiivin ehdot. Direktiivi koskee tällä hetkellä vain julkishallinnon verkkosivustoja, mutta koska saavutettavuus ja käytettävyys koskee kuitenkin ihan jokaista verkkosivustoa, on hyvä asiaan perehtyä muidenkin sivustojen kohdalla. Saavutettavuusdirektiivi määrittelee, että sivustojen tulee olla myös saavutettavuutta tarvitsevien ulottuvissa. Saavutettavuutta tarvitsevat esimerkiksi näkö-, kuulo- tai liikuntarajoitteiset. Yksinkertaistettuna saavutettavuus parantaa sivustojen käyttöä ihan kaikille, mutta erityisesti sellaisille käyttäjille, jotka käyttävät apuna esimerkiksi lukulaitetta näkökyvyn vuoksi tai suunnistavat sivustolla pelkän näppäimistön avulla liikuntarajoitteen tai muun fyysisen rajoitteen takia.

 

Saavutettavuusdirektiivi on rakennettu neljän perusperiaatteen ympärille, jotka ovat seuraavat:

– Periaate 1: Havaittava – Informaatio ja käyttöliittymäkomponentit pitää esittää tavoilla, jotka käyttäjä voi havaita.

– Periaate 2: Hallittava – Käyttöliittymäkomponenttien ja navigoinnin pitää olla hallittavia.

– Periaate 3: Ymmärrettävä – Informaation ja käyttöliittymän toiminnan pitää olla ymmärrettävää.

– Periaate 4: Lujatekoinen – Sisällön pitää olla riittävän lujatekoinen, jotta se voidaan luotettavasti tulkita laajalla joukolla asiakasohjelmia, mukaan lukien avustavat teknologiat.

 

Saavutettavan verkkosivusuunnittelun lähtökohtana on tuoda sisältö ja tieto saataville riippumatta siitä, miten käyttäjä on sivuston kanssa vuorovaikutuksessa. Käytännössä kyse on melko simppeleistä asioista, eikä ihmeellisiä taikatemppuja vaadita.

1. Luettava selkokielinen teksti

Hyvä sisältö on avainasemassa verkkosivustolla, jonka avulla on tarkoitus tehdä myyntiä. Myyvä ja asiakasta palveleva teksti on jouhevaa, loogista ja vastaa asiakkaan ongelmiin. Saavutettavuuden näkökulmasta hyvä myyntiteksti on selkokielistä ja helposti ymmärrettävää kaikille – myös niille, joilla on luetun ymmärtämisen tai esimerkiksi kyseisen asian termistön kanssa haasteita.

2. Sisältö myös tekstinä, ei vain kuvana

Tekstin on tärkeää olla koko sivustolla, mutta myös mahdollisissa liitetiedostoissa luettavaa (lukulaitteella). Pelkät kuvat eivät tue saavutettavuutta.

3. Esitä sisältö selkeässä hierarkiassa

Hierarkian tärkeydestä on kirjoitettu tässä blogissa jo aiemminkin (lue artikkeli ”8 periaatetta verkkosivu­suunnitteluun”), mutta myös saavutettavuuden näkökulmasta hierarkia on yksi tärkeimmistä asioista. Sivustolla on tärkeää esittää asiat loogisessa järjestyksessä ja myös loogisesti skaalautuvassa järjestyksessä. Näin se on helposti ymmärrettävää lukulaitteella luettaessa tai vain otsikoita selatessa.

saavutettavuus-blogiartikkeli-kuva-hierarkia

4. Värien ja kontrastien käyttö

Värin ei tulisi koskaan olla yksinään indikaattori interaktiiviselle elementille. Esimerkiksi tekstin seassa oleva hyperlinkki tulisi merkata myös alleviivauksella pelkän värin sijaan. Tällä tavoin mahdollistetaan elementtien huomaaminen myös rajoittuneemmin värejä näkeviltä.

Tekstin väriä määrittäessä, on tärkeää huomioida tekstin ja pohjavärin kontrasti. Kontrastisuhteen suositellaan olevan leipätekstille vähintään 4.5:1 ja otsikkotekstille 3:1. Esimerkiksi tämä lukemasi tummanharmaa teksti valkoisella pohjalla on suhteeltaan 10.9:1. Kirkkaankeltainen teksti valkoisella pohjalla on taas kontrastisuhteeltaan vain 1.4:1, eli aivan liian vähän. Kontrastisuhteen tarkistamiseen on olemassa hyviä työkaluja, kuten tämä WebAIM:in.

saavutettavuus-blogiartikkeli-kuva-varit

5. Otsikointi ja muut tägit

Kun artikkeliin tai sisältösivulle lisätään väliotsikoita, on niiden tärkeää löytyä oikeiden otsikkotägien sisältä eikä olla esimerkiksi vain korostettu paksummalla kirjasimella. Näin lukulaitteillakin sisältö on helposti selattavaa. Lukulaitteilla lukemista varten myös muun sisällön sijoittaminen täydellisiin tägeihin (esimerkiksi kappale sijoitetaan aina < p > </ p > tägien sisään) on merkityksellistä.

6. Lisää kuville aina alt-tekstit

Kuvalle voidaan sitä sivustolle lisätessä lisätä alt-teksti, eli alternative text. Tätä on ahkerasti kuville lisätty jo pitkään hakukoneoptimoinnin nimissä, mutta tämä on saavutettavuuden silmissä tärkeää – mikäli sivustoa luetaan lukulaitteella, niin lukulaite ilmoittaa kuvan sisällön sellaisellekin, joka kuvaa ei voi nähdä.

7. Klikattavien elementtien riittävä koko

Klikattavien elementtien, kuten navigaation elementtien ja buttoneiden koko tulee olla tarpeeksi iso, jotta kaikkien on mahdollista niihin tähdätä myös kosketusnäytöillä, kuten tableteilla.

8. Focus-efekti

Kun klikkaat linkkiä, niin ennen kuin käsky toteutuu (siirryt linkin mukana eteenpäin), linkin tulisi muuttua focus-tilaan. Tämä on pieneltä vaikuttava yksityiskohta hiirtä käyttävälle, mutta jos sivustoa käytetään pelkän näppäimistön avulla, on focus-tila ratkaiseva navigoinnissa.

9. Lomakkeiden otsikointi

Lomaketta rakentaessa lomakekentän ohje tulee sijoittaa otsikkoon, eikä vain lomakekentän ”sisään” paikkamerkiksi. Tässä kyse jälleen saavutettavuudesta värin ja lukulaitteella lukemisen puolesta.

saavutettavuus-blogiartikkeli-kuva-lomake

10. Anna käyttäjille tarpeeksi aikaa lukea ja käyttää tärkeää sisältöä

Erilaiset liike-efektit sivustoilla ovat koko ajan kasvussa, mutta tärkeän informaation tulisi aina olla sijoitettuna kiinteisiin elementteihin, jotka on tarpeen vaatiessa avattavissa ja suljettavissa. Esimerkiksi ei ole riittävää, mikäli verkkokaupan tilausvahvistus vilahtaa käyttäjälle automaattisessa pop-upissa sivustolla, vaan ikkunan tulisi olla suljettavissa, että informaation ehtii lukea.

Lopuksi

Saavutettavien sivustojen suunnittelu on käytännössä hyvää ja inklusiivista designia, joka palvelee monenlaista asiakaskuntaa. Saavutettavuus parantaa kaikkien käyttökokemusta, eikä turhaan rajaa asiakkaista ketään ulkopuolelle. Sininen Härkä huomioi jatkossa jokaisessa projektissa pienet yksityiskohdat myös saavutettavuuden näkökulmasta.

Artikkelissa on käytetty lähteenä WGAC 2.0. direktiivin lisäksi seuraavia sivustoja ja artikkeleita: https://saavutettavuusdirektiivi.fi, “Designing for accessibility is not that hard”, Pablo Stanley.

Jos pidit kirjoituksesta, kerro siitä muille!

Share on facebook
Facebook
Share on linkedin
LinkedIn
Share on twitter
Twitter
Share on whatsapp
WhatsApp

Jos haluat lisää, tilaa uutiskirje!

Milla

Milla

Milla on visuaalisella silmällä varustettu digimainonnan moniosaaja. Tekstiili- ja kuvataidepohjalta ponnistanut Milla vastaa Sinisen Härän visuaalisesta suunnittelusta, rakentaa verkkosivuja ja tekee digimarkkinointia. Milla innostuu eniten toimivasta ja hyvännäköisestä designista sekä analyyttisesta päätöksenteosta.

Liity härkälaumaan

Haluamme ilmoittaa, että lähettämällä tämän lomakkeen, luovutat meille henkilötietojasi, joita säilytämme ja käsittelemme tietosuojaselosteen mukaisesti.

Moikka, lue myös meidän uusimmat artikkelit!